Tiimiopiskelulla terveysalan yrittäjäksi


Tampereen ammattikorkeakoulussa toimii Proakatemia -niminen tiimioppimisen ekosysteemi. Proakatemiassa opiskelijoista kootut 10–20 hengen tiimit perustavat osuuskunnan ja opettelevat käytännön kautta yrittäjyyttä, tiimityötä ja ammattiaiheita tekemällä yritystoimintaan liittyviä projekteja. Liiketalouden opiskelijat hakevat Proakatemialle heti opintojen alussa. Fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat voivat hakeutua tähän yrittäjyyspainotteiseen opintopolkuun ja hyvinvointialan osuuskuntaan opintojen viimeiseksi 1,5 vuodeksi. Opiskelijat valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella.

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten tiimimalli toimii terveysalan yrittäjyyden opiskelussa. Aluksi kuvailen mallin syntyä ja taustateorioita. Sitten tiivistän haastattelujen pohjalta kahden Proakatemialta valmistuneen fysioterapiayrittäjän tarinat. Lopuksi tarkastelen yhtä meneillään olevaa hyvinvointialan projektia ja valmistuvien opiskelijoiden tuntemuksia Proakatemia-ajasta.
 

Proakatemian taustaa

Dialogirinki - ihmisiä keskustelemassa ringissä

Dialogiseen keskusteluun pyrkiminen on Proakatemian tiimioppimisen ytimessä. Dialogisuus (Holma ym. 2018) edellyttää tiimin jäsenten keskinäistä luottamusta ja aitoa pyrkimystä ymmärtämään toisen näkökulmia. Dialogissa ei siis pyritä puolustamaan omaa näkemystä ja voittamaan väittely vaan kuuntelemaan ja kuulemaan toisia myötäelävästi. Dialogi on tutkivaa puhetta tai keskustelua, jossa pohditaan eri näkökulmia tiimin kesken. Tutkiva keskustelu (Hannula 2012, 33) syntyy osallistujien turvallisuudentunteesta ja uskalluksesta tuoda keskusteluun puolivalmiita ajatuksia ilman lyttäämisen tai naurunalaiseksi joutumisen pelkoa. Tutkiva keskustelu kehittyy ja kasvaa puheen kumuloituessa osallistujien jatkaessa toistensa puhetta toistamalla ja laajentamalla näkökulmia kannustavassa hengessä.

Dialogisuus on edellytys oppivien organisaatioiden toiminnalle. Peter Senge esitteli vuonna 1990 uraauurtavassa kirjassaan The Fifth Dicipline: The Art and Practice of the Learning Organization viisi periaatetta menestykseen, joita myös Proakatemia tavoittelee: 1) Systeemiajattelu, on kaikkien viiden periaatteen taustalla ja kuvaa kykyä hyödyntää eri asioiden välisiä yhteyksiä. 2) Henkilökohtainen mestaruus, tarkoittaa yksilöiden pyrkimystä itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 3) Jaettu visio, on puolestaan tiimiin kyky luoda yhteinen ja mielekäs visio. 4) Mielenmallien periaate, on taitoa tunnistaa vanhat tottumukset ja tarvittaessa astua niiden ulkopuolelle. 5) Tiimioppiminen tarkoittaa tiimin potentiaalia olla enemmän kuin osiensa summa, millä voidaan vastata maailman kasvavaan kompleksisuuteen. Kaikki viisi Sengen periaatetta edellyttävät toimivaa dialogisuutta. (Fillion ym. 2015.)


Proakatemian alumniyrittäjien kaksi tarinaa

Joni Puhakka


Proakatemian hyvinvointitiimeistä on syntynyt paljon fysioterapian toiminimiä ja kaksi useita henkilöitä työllistävää osakeyhtiötä: Proxima Finland ja Moverest. Molempien liiketoiminnan suunnittelu alkoi perustajien ollessa vielä opiskelijoita. Proakatemian malli sallii ja kannustaa opinnollistettujen projektien jatkumoa valmistumisen jälkeisiksi työpaikoiksi. Parhaimmillaan työllistyminen opintojen aikana ei siis tarkoita opintojen viivästymistä vaan siirtymistä liukuen työelämään.

Moverestia perustamassa ollut Joni Puhakka kertoo, että käytti yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa opiskeluajan viimeistä puolta vuotta osakeyhtiön suunnitteluun. Erityishaasteita aiheutti muun muassa fysikaalisten hoitolaitosten vaatimus kokeneesta vastaavasta terapeutista sekä alvittoman ja alvillisen toiminnan erottelu. Haasteiden selvittelyssä hän hyödynsi hetken aikaa akatemian tiloja myös valmistumisen jälkeen. (Puhakka 2020.) Myös Proxima Finlandin perustaja Arttu Peltolan mukaan yrityksen alkutaipaleella oli haasteita selvittää kaikki terveysalan osakeyhtiön perustamiseen liittyvät lupahakemukset ja lainsäädännölliset reunaehdot, kuten hoitotilojen käsienpesumahdollisuudet ja riittävä ilmanvaihto sekä äänieristys. Nämä pitää olla kunnossa ennen asiakastoiminnan alkua. (Peltola 2020.)

Proakatemiamallista ovat jääneet Moverestiin ainakin perusymmärrys liiketoiminnasta, dialogisuus ja workshop tyyppiset pajat, joissa kehitetään yrityksen toimintaa yhdessä työkavereiden kanssa tiimioppimisen menetelmin. Lisäksi Moverestin organisaation hierarkia on pyritty pitämään matalana ja tasa-arvoisena kuten Proakatemian tiimeissä. Akatemia on opettanut, kuinka hyödyllistä on antaa aikaa työkavereiden kuuntelulle ja erilaisuuden kunnioittamiselle. Joni Puhakka kertoo tiedostavansa omat rajoitteensa ja uskoo oppivien organisaatioiden periaatteiden tukevan Moverestin toimintaa. Joni haluaakin kuulla säännöllisesti tiimin jäseniä sekä yhdessä että yksilöinä. Haasteeksi Proakatemia opiskelussa Joni koki mielekkäiden projektien löytämistä tiimin sisällä ja ajoittain liiallistakin tuntemuksissa vellomista. (Puhakka 2020.)


Arttu Peltola


Proxima Finlandin Arttu Peltola on samoilla linjoilla Jonin kanssa: akatemian alussa opiskelijoilla voi olla liian kiire mukaan erilaisiin projekteihin ilman, että he miettivät omia osallistumisensa tavoitteita ja resursseja. Toisaalta Proakatemialla on turvallista lähteä kokeilemaan erilaisia projekteja eikä epäonnistuminen ole vaarallista. Tämä on hyvä, kun etsitään omaa tietä. Lisäksi Arttu kertoo, että tiimioppiminen ja dialogisuus ovat jatkuneet akatemialta yritykseen. Toisiaan rikastuttavien näkökulmien ansiosta tiimi voi antaa enemmän kuin osiensa summan. Akatemialla opitun roolituksen ansiosta pystytään hyödyntämään eri ihmisten vahvuuksia esimerkiksi markkinoinnin saralla. Proakatemialta on jäänyt myös säännöllinen kirjoittaminen tavaksi: Proakatemialla opiskelijat julkaisevat eri aiheisiin liittyviä esseitä, joilla korvataan tentit. Proxima Finlandissa kirjoitetaan terveysalaan liittyviä blogeja ja pidetään podcasteja, jotka tuovat uusia asiakkaita yritykseen. (Peltola 2020.)

 

Mitä nyt on menossa Proakatemian hyvinvointitiimissä?

Proakatemian hyvinvointitiimin osuuskunta on nimeltään Motive. Keväällä 2020 Motive kehitti yhdessä liiketoimintatiimi Evisionin verkkotallin kanssa tuotteen nimeltä Kuntoakatemia. Kuntoakatemian liikeideana on tarjota liikunnallista verkkovalmennusta kolmella eri vaativuustasolla (Kuntoakatemia n.d.). Käytännössä Motiven osuuskuntalaiset suunnittelivat treenivideot ja Evisionin verkkotalli hoiti nettitoteutuksen. Motive vei liikeideansa Proakatemian pitchaus -kilpailuun, jossa valittiin myytäviä tuotteita syksyn myyntikilpailua varten (Mali 2020a). Kuntoakatemian verkkovalmennus saavutti tavoitteensa ja ensimmäistä kertaa hyvinvointitiimin tuote pääsi myyntiin päihittäen liiketoimintaan erikoistuneita tiimejä. Lisäksi syksyn myyntikilpailussa uudet Motiven osakkaat tekivät tiimin ennätyksen ja myivät verkkovalmennuksia yli 10000 eurolla.


ihmisiä kuntoilemassa

 

Lopuksi

Lukiessani valmistuvien hyvinvointitiimiläisten kuvauksia Proakatemia-ajasta tulee mieleen vuoristorata: huippuhetket olivat korkeita ja ajoittain käytiin jaksamisen kuopassa (ks. esim. Mali 2020b; Korhonen 2020). Saattaisi kuvitella, että vapaus suunnitella opintoja johtaisi helppoihin ratkaisuihin. Asia oli kuitenkin päinvastoin: itseohjautuvien opiskelijoiden vastuuntunto ja tekemisen määrä ylittää kevyesti minimivaatimukset. Toisaalta kompleksinen maailma tarjoaa loputtomiin vaihtoehtoja, jolloin on hankala suunnitella ja sovittaa yhteen jaettu visio ja henkilökohtainen mestaruus. Kokeilut ja kaikkien Sengen periaatteiden (Fillion ym. 2015) hiominen huippuunsa voivat vaatia tiimiltä enemmän aikaa kuin 1,5 vuotta. Myös dialogisuus ottaa aikansa, ja erityisiä haasteita toisten myötäelävälle kuulemiselle toi tänä vuonna koronapandemiasta johtunut etäopiskelu.

ryhmä ihmisiä potrettikuvassa


 

Osa tiimistä kaipasi selkeämpää johtajuutta ja raameja opiskelulle. Uutena valmentajana mietinkin usein sopivinta tapaa auttaa tiimiä. Liian voimakas ohjaus johtaa parviälypotentiaalin tukahtumiseen ja rohkeiden kokeilujen loppumiseen. Toisaalta liian löysä valmennus voi johtaa hajaannukseen. Onneksi Proakatemialla on myös koko toimintaa ohjaava opiskelijatiimi sekä valmentajien tiimi, jotka ovat valmiita auttamaan sekä opiskelijoita että valmentajia. Tätä on tiimioppiminen.

Valmistuvan opiskelijan sanoin:

”Voi olla, että akatemian ajan kokemuksista on salakavalasti hyötyä vasta tulevaisuudessa. Omien aikataulujen luominen, elinkeinon luominen melkeinpä tyhjästä sekä itsestä ja muista tiimiläisistä huolehtiminen vaativat työtä ja ymmärrystä sekä itseä että muita kohtaan. Toivottavasti kaikki kokemani auttaa minua toimimaan jatkossa paremmin työntekijänä, johtajana tai yrittäjänä.” (Korhonen 2020.)


Lähteet

Fillion G, Koffi V & Ekionea J-PB 2015. Peter Senge’s learning organization: a critical view and the addition of some new concepts to actualize theory and practice. Journal of Organizational Culture, Communications and Conflict 19(3): 73–102.

Hannula M 2012. Dialogia etsimässä -pienryhmäkeskusteluja luokassa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto:

Holm R, Poutanen P & Ståhle P 2018. Mikä tekee dialogin: dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra.

Kuntoakatemia n.d.

Korhonen O-P 2020. Kokemukseni Proakatemialla opiskelusta.

Mali I 2020a. Kuntoakatemia myyntipäiville 2020 - miten rakensimme timanttisen pitchin?

Mali I 2020b. Olen nyt fysioterapeutti - ja paljon muutakin,

Peltola A 2020. Proxima Finland Oy. Henkilökohtainen haastattelu Proakatemian tiimioppimisen mallista fysioterapian yrittäjyydessä.

Puhakka J 2020. Moverest Oy. Henkilökohtainen haastattelu Proakatemian tiimioppimisen mallista fysioterapian yrittäjyydessä.

Tiimiakatemia n.d.

 

Kirjoittajat:

Kirjoittaja: Ilkka Piiroinen, valmentaja / Proakatemia, lehtori / TAMK Hyvinvointi ja terveysteknologian yksikkö