Palvelutalojen arkkitehtuuria: esteettömyyden varmistaminen vaatii tarkkaa suunnittelua

Vierailin syksyllä 2020 kolmessa palvelutalossa, Jätkäsaaren Validiassa Helsingissä, Tyvene Oy:n Myllytien palvelu- ja senioritalossa Järvenpäässä ja Palvelukeskus Onnelanpolussa Lahdessa. Tutustuin  kohteisiin oman koulutukseni, arkkitehdin, näkökulmasta. Oli kiinnostavaa nähdä, miten kohteiden esteettömyys on ratkaistu. Kokemuksesta tiedän, että esteettömyyden saavuttaminen vaatii kokemuksellista tietotaitoa ja perusteellista yksityiskohtiin paneutumista sekä tilaajalta että arkkitehdilta.

Keskeinen periaate on kynnyksettömyys. 20 mm korkea kynnys on hankala ylittää pyörätuolilla, rollaattorilla tai esimerkiksi siivousvaunulla. Sain kuulla vierailuillani, kuinka kynnyksen takia pyörätuolilla on kaaduttu ja kuinka asukkaat vierastavat kynnysten takia tietyn tilan ja kulkureitin käyttöä. Palvelutaloissa kynnyksettömyyden tulisi olla itsestäänselvyys, mutta näin asia ei valitettavasti kuitenkaan ole. Kynnyksettömiä oviratkaisuja olisi kuitenkin tarjolla.

Itse koen, että suurimpana puutteena on suunnittelupuolella vallitseva kokemuksellisen tiedon puute. On vaikea kuvitella, että toimimattomia tiloja suunniteltaisiin tahallaan. Rakennetun esteettömyyden tiedon levittäminen on tärkeää. Tämän vuoksi olemme panostaneet esteettömään suunnitteluun TAMKin rakennusarkkitehdin koulutusohjelmassa paljon, jotta meiltä valmistuneet opiskelijat voivat viedä tärkeää tietotaitoa arkkitehtitoimistoihin. Istutamme opiskelijat kurssillamme pyörätuoliin ja asetamme heidän kasvoilleen näkövammaa simuloivat silmälasit, jotta he ymmärtävät, kuinka toimimattomat yksityiskohdat hankaloittavat arjen toimintoja. Esteettömyyden huomioiminen on myös yksi harjoitustöidemme perusvaatimus.

 

 

Validia Jätkäsaari

Jätkäsaaren yhteisöllisyyttä korostava Sukupolvienkortteli pitää sisällään HOASin opiskelija-asuntoja, Setlementtiasuntojen vuokra-asuntoja sekä Asuntosäätiön Hitas-säännösteltyjä omistusasuntoja. Korttelin yhteistilat on suunniteltu siten, että ne houkuttelevat kaikenikäisiä ihmisiä kanssakäymiseen.

Setlementtiasuntojen vuokra-asunnoista 20 on liikkumisrajoitteisten henkilöiden palveluasuntoja, joiden toimintaa hoitaa Validia Oy. Asukkaan palvelut räätälöidään hänen tarpeidensa mukaan.Korttelin erikoisuutena ovat yhteen pisteeseen kerätyt asuintalojen yhteistilat (n. 260 m2), jotka sijoittuvat Setlementtiasuntojen ensimmäiseen kerrokseen. Yhdistämällä niistä on saatu paremmin varusteltuja ja monipuolisempia: iso talopesula- ja ompelutila, laadukkaalla keittiöllä varustettu asukastila, auditorio, valoisa kuntosali, verstas ja äänieristetty bänditila.

Kohde on saanut useita palkintoja, ja se on herättänyt suurta kansainvälistä kiinnostusta.

Setlementtiasuntojen 8. kerroksen yhteistilan terassilta avautuu hieno näköala yli kaupungin. Graafisesti sommiteltu sisäpiha tarjoaa kauniita näkymiä asuntojen ikkunoista.

 

Setlementtiasuntojen porraskäytävät avautuvat keskiaulaan. Rakennuksessa liikkuessa huomaa, että sen visuaalisuuteen ja viihtyvyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

 

 

Kuva vasemmalla: Liikkumista helpottavia asioita: Automaattisesti avautuvat, tilavasti mitoitetut ovet ja muutaman millin korkeat kynnyslistat.

 

Kuva oikealla: Tässä on oikeaoppinen portaan käsijohteen esimerkki: käsijohde kääntyy vaakasuoraksi portaan päättymiskohdassa ja jatkuu 300 mm ohi porrassyöksyn päättymiskohdan, mikä helpottaa portaan päättymisen havaitsemista ja vähentää kompastumisen riskiä. Porrasaskelmien etureunassa tulisi olla tummuuskontrastiraidat.

 

Kuva vasemmalla: Ovien sulkimia tulee välttää, ellei ovi ole palo-osastoitu tai kulunvalvottu. Tämä asukastilan ovi ei ole kumpaakaan, joten suljin on hankaloittaa turhaan esteetöntä kulkua. Myös kynnyksiä tulee välttää, varsinkin jos rakennus on suunniteltu liikuntarajoitteisille asukkaiden käyttöön. Määräysten mukaan kynnyksen maksimikorkeus on 20 mm, mutta sekin on suorakulmaisena metallikynnyksenä pyörätuolilla ja rollaattorilla todella hankala ylittää.

Kuva oikealla: Ulkonevat pikapalopostit aiheuttavat törmäysvaaran, joten ne tulisi upottaa väliseinän sisään.

 

 

Toimivan esteettömän WC-tilan suunnittelu on tunnetusti haastavaa. Harvoin, jos koskaan, kalusteet ja varusteet ovat oikeassa järjestyksessä ja oikealla etäisyydellä toisiinsa nähden. Tässä WC:ssä monessa kohdassa on onnistuttu: 800 mm:n vapaa tila WC-istuimen toisella sivulla, automaattisesti toimivaan käsisuihkuun ylettyy WC-istuimelta, käsien pesu onnistuu pyörätuolista käsin ja peili on tarpeeksi matalalla. WC-paperiteline on kiinnitettynä WC-istuimen tukikaiteeseen, josta se helposti tippuu lattialle. Tässäkin paperirullan sijainti on siirtynyt vakituisesti altaan päälle. 

Kuva vasemmalla: Tässä kahden eri lattiamateriaalin saumakohta, joka sijaitsee huoneen keskellä. Sauman peittävään lattialistaan kompastuu kuka tahansa helposti. Tämän vuoksi kukin tila tulee päällystää vain yhdellä lattiamateriaalilla, jolloin saumakohdat sijoittuvat ovilistojen alle.

Kuva oikealla: Porraskäytävän hahmottaminen paranee, jos ovissa, kalusteissa ja käsijohteissa on tummuuskontrasti verrattuna niiden taustaan. Tässä lattia on selkeästi vaaleampi kuin seinät. Ovet ja käsijohteet erottuvat tummempana seinäpinnoista. 900 mm korkeudelle asetetun käsijohteen tulee muodostaa jatkuva reitti. Käsijohteiden vieressä ei saa olla kiinteitä esteitä, joihin voi törmätä. Tässä porraskäytävässä voi välillä hengähtää seinään kiinnitetyillä, alaslaskettavilla istuintasoilla, mutta niiden jousimekanismi tulisi tarkistaa, jotta istuimet eivät ole liikkumisen tiellä.

Kuva vasemmalla: Palveluasumista tarjoavassa asuinrakennuksessa saunaan tulee päästä myös pyörätuolilla. Pyörätuolista siirtyminen lauteelle edellyttää, että alimman lauteen korkeus lattiasta on 500 mm. Kiuaskivien tulee ulottua lattiaan saakka, jotta saunojan jalat ovat kiukaan kivitilan yläpuolella. Tässä saunassa löylyautomaatti annostelee löylyveden nappia painamalla.

Kuva oikealla: Toiminnalliset sekä vaaralliset kohteet on siis syytä suunnitella erottuviksi tummuuskontrastia hyödyntämällä. Lattia erottuu tummempana saunan muista pinnoista. On suositeltavaa, että saunassa on avattava ikkuna lauteiden lähellä. Ikkunasta saa valon lisäksi raitista ilmaa tarvittaessa.

Rakennuksen ylimmän kerroksen yhteistilan yhteydessä sijaitseva terassi on kokonaan lasitettu. Katetut ulkotilat ovat asukkaille ulkoilun kannalta arvokkaita, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa.

Näkymä yhteistilan terassilta.
 

Kuva vasemmalla: Usein unohdetaan, että myös näkörajoitteiset tulee huomioida esteettömässä suunnittelussa. Tässä kuvassa on oikeaoppinen, hyvin hahmotettavissa oleva ulkoporras. Askelmien etureunat erottuvat hyvin kontrastiraitojen avulla, joiden väritys on muita osia vaaleampi. Portaan molemmilla puolilla tulee olla käsijohteet.

Kuva oikealla: Rakennuksen avosylimäinen pohjamuoto yhdistää symbolisella tavalla korttelin asukkaat ja vieraat yhteen. Samalla se muodostaa suojaisan pienilmaston kylmiä tuulia vastaan.

 

Yhteistiloihin kuuluu äänieristetty bändihuone, joka on korttelin asukkaiden ahkerassa käytössä.

 

Tyvene Oy:n Myllytien palvelu- ja senioritalo, Järvenpään hyvinvointikampus

Järvenpään hyvinvointikampuksella ikääntyneet ovat osa monisukupolvisen korttelin arkea ja elämää. Myllytien palvelu- ja senioritalo sijaitsee keskeisellä paikalla, vastavalmistuneen sosiaali- ja terveyskeskuksen JUSTin takana. Se on alueen toiminnallinen sydän korttelitupineen ja ravintolatiloineen.

Talossa on 28 itsenäisen asumisen senioriasuntoa sekä pitkäaikaista, tehostettua palveluasumista tarjoava, 45 asukkaan Hoivakoti Mylly. Tilasuunnittelun lähtökohtina ovat olleet yhteisten aktiviteettien luominen, virikkeellisyys, arjen hyvinvointi ja viihtyisyys. Kohde voitti Vuoden parhaat ARA-neliöt 2020 -tunnustuspalkinnon. 
 

Kuva vasemmalla: Yleisessä käytössä olevaan esteettömään wc-tilaan tulee asentaa avunpyyntöjärjestelmä, jonka narun tulee ulottua lattialle asti, jotta kaatunut henkilö voi tarttua siihen ja hälyttää apua. Valitettavasti hälytysnarun näkee useimmiten solmittuna korkealla katon rajaan.

Kuva oikealla: Toimiva vaihtoehto WC-tilaan on joustava kumiputkikynnys, joka on mahdollista ylittää pyörällisillä apuvälineillä.

 

Kuva vasemmalla: Tehostetun palveluasumisen huoneiston ovessa on levike, jolla oviaukkoon saadaan lisäleveyttä tarvittaessa. Ovilevyssä on alas laskeutuva tiivistekynnys. Oven sulkeutuessa laskeutuu lattiaa vasten palamaton silikonikumitiiviste, jolloin oveen saadaan kynnyksetön ääneneristys ja palo-osastointi.

Kuva oikealla: Käsijohteen pää taivutetaan sivulle tai alas törmäys- tai kiinni takertumisvaaran estämiseksi. Seinän puulistat suojaavat seinäpintaa pyörätuolien ja rollaattorien kolhuilta.

 

Sisäpiha on viihtyisä selkeästi rajattuine pintamateriaaleineen. Istuskelualueen ympärille muodostuu ympärikierrettävä kävelylenkki, jonka vierellä kulkee käsijohde. Ulkoliikuntalaitteiden avulla voi ylläpitää fyysistä kuntoa ja tasapainoa. Pihan istutuksissa on käytetty hyötykasveja esim. marjapensaita. Yhteispihan alapuolella, pysäköintihallissa, on korttelin autopaikat, joihin asukkaat pääsevät suoraan hissillä omista asuinkerroksistaan.

Huoneiston ikkunasta avautuva näkymä on asukkaalle tärkeä. Tässä kohteessa on kiinnitetty huomioita myös katon ulkonäköön. Eriväriset sorakerrokset muodostavat tasakatolle puromaisen kuvion.

 

 Istutuslaatikot ovat viherpeukaloiden suosiossa.

 

Avaran ravintolatilan ikkunat avautuvat sisäpihalle. Kuva on otettu 2. kerroksen kerhotilasta.

 

Lahden vanhusten asuntosäätiön Palvelukeskus Onnelanpolku

Palvelukeskus Onnelanpolun rakennuksessa on yhteensä 224 ikäihmisille suunnattua, 24 m2- 73,5 m2 asuntoa, joista osa on muistisairaiden tehostetun palveluasumisen koteja. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu erilaisia palveluja kuten hammashoito-, kuntoutus- ja ateriapalveluita sekä erillinen 100 autopaikan pysäköintirakennus, josta on tarvittaessa mahdollista vuokrata autopaikka. Talossa on hammashoito- ja kuntoutuspalveluita, liikuntatiloja sekä kerhohuone. 2.-5. kerrosten käytävätilat on suunniteltu siten, että niitä pitkin muodostuu ympäri kierrettävä lenkki, kuntopolkunakin toimiva sisäkatu

Tilat ovat kauttaaltaan kynnyksettömät. Yhteistiloissa on automaattiovet. Myös asukkaan kodin ovi muutetaan automaattioveksi, jos siihen on tarvetta Huoneistojen liesivahti seuraa keittiölieden toimintaa anturein, antaa hälytyksen, katkaisee automaattisesti liedestä virran, jos se on unohtunut turhaan päälle sekä sammuttaa liesipalon. Tunnisteavaimenperään reagoiva hissi vie asukkaan oikeaan kerrokseen. Omalle saunavuorolleen asukas voi halutessaan ottaa mukaan saunakaverin, sukulaisen tai tuttavan, mikä antaa turvallisuuden tunnetta.

 

Rakennuksen sisäänkäynti on laajalti katettu, mikä estää lumen pakkautumisen oven eteen talvikeleillä. Ulko-oven edusta on tasainen ja tilava. Siinä on kaksi suojaisaa penkkiä, joilla on hyvä istuskella esim. taksia odotellessa.
 

Kuva vasemmalla: Määräysten mukaan katetun luiskan maksimikaltevuus voi olla 1:12,5. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metrin pituusmatkalla pystysuuntainen nousu voi olla 80 mm. Jos luiska ei ole katettu, vastaava nousu voi olla 50 mm.

• Tässä luiskassa on hyvä, tasainen alusta, joka ei ole märkänäkään liukas
• Betonikivetysten väliset raot ovat tarpeeksi kapeat (enintään 5 mm), jotta pyörätuolin tai rollaattorin pyörät eivät juutu kivetyksen välisiin rakoihin.
• Käsijohteet ovat kahdella eri korkeudella (700 ja 900 mm), ja ne sijaitsevat luiskan molemmin puolin
• Luiska on valaistu ja tarpeeksi leveä, jotta kaksi ihmistä voi ohittaa siinä toisensa vaivattomasti.
• Puutteena on 30 m pitkän luiskan yhtenäisenä jatkuva kaltevuus. Siitä puuttuvat vaakasuorat, 2 m pitkät välitasanteet, joilla voi välillä levätä. Välitasanteita tulee olla 6 m välein. 

Kuva oikealla: Sisäänkäynti on kynnyksetön, ovet avautuvat tutkan avulla automaattisesti ja tuulikaappi on riittävän tilava.

Kuva vasemmalla: Esteettömän WC-tilan oven sisäpuolella tulee asentaa koko oven levyinen vaakavedin 800 mm:n korkeudelle. Vaakavedin toimii lisävetimenä ovea suljettaessa pyörätuolista käsin.

Kuva oikealla: Sisääntuloaulan esteettömässä WC-tilassa käsisuihkuun ei ylety WC-istuimelta. WC-paperiteline on käsituessa, mistä rulla helposti tipahtaa lattialle, kuten tässäkin tapauksessa on käynyt.  Avunpyyntöjärjestelmä puuttui kokonaan. WC-istuin olisi pitänyt sijoittaa niin lähelle sivulla olevaa seinää, että seinään kiinnitetty WC-paperiteline olisi ollut käden ulottuvilla. Myös altaan tulisi sijaita lähempänä WC-istuinta, jotta käsisuihkun käyttö onnistuisi.

 

Kuva vasemmalla: Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee merkitä siten, että ne havaitaan helposti.

Kuva oikealla: Palvelukeskuksen erikoisuutena on suuri, lasikatettu atriumpiha, joka on suunnattu ilta-auringon suuntaan eli länteen. Atriumpiha varastoi lämpöä ja vähentää kylmän seinäpinta-alan osuutta. Asukkaille atriumpiha on miellyttävä ulkoilualue, eikä se ole talvellakaan liukas. Kuvassa näkyvä 2. kerroksen terassi toimii muistisairaiden ulkoilualueena.

Kuva vasemmalla: Atriumpihassa on mm. viljelylaatikoita, suihkulähde sekä petanquekenttä. Kentän reunalaudat olisi hyvä erottaa muusta ympäristöstä tummuuskontrastivärillä, jotta ne eivät aiheuta kompastumisvaaraa.

Kuva oikealla: Pihalla on katettu keinu, johon johtaa luiska.

 

Iän myötä fyysiset voimavarat heikentyvät, liikkuminen on epävarmaa, näkö huononee, muisti heikentyy. Käsijohteet, selkeät värikontrastit, kynnyksettömät kulkuväylät ja hyvä valaistus ovat tärkeitä esteettömyyden kriteerejä. Toimivat kalusteet ja varusteet, oikeanlaiset pintamateriaalit, sopiva tilamitoitus parantavat palvelukodin yleistä turvallisuutta. Suunnitteluratkaisujen tulee tukea itsenäistä selviytymistä ja mahdollistaa kunnon ylläpitäminen. Helposti tunnistettavat ja selkeät tilat, jotka tukevat selviytymistä. Hoitohenkilökunnan työergonomia tulee ottaa huomioon tilasuunnittelussa. Rakennuksen on hyvä sijaita lähellä palveluita ja eri ikäisten ihmisten arjen keskellä. Oleskelutiloista tulee avautua mahdollisuuksien mukaan vaihtelevia näkymiä eri suuntiin, jotta luonnon seuraaminen on mahdollista. Suunnittelussa on otettava huomioon, että palveluasunto lähitiloineen on asukkaiden koti, jossa on mahdollista asua viihtyisästi loppuelämän ajan. Palvelutalon tilojen tulee mahdollistaa sellaisten asioiden tekeminen, jotka elämässä ovat olleet aiemminkin tärkeitä.

 

Kirjoittajat:

Elina Ritola, Lehtori, AmO, arkkitehti SAFA, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK