HIPPA-Remote Podcast, osa 3/4 "Merkityksellinen Ikäteknologia"

HIPPA-Remote -hankkeen podcastsarjan kolmas jakso.
Aiheena "merkityksellinen ikäteknologia"
Asiantuntijavieraana Beneten toimitusjohtaja Kari Bäckman

Kuuntele jakso Soundcloudissa

Podcast jakson tekstiversio

PANU

Tervetuloa HIPPA-Remote podcast sarjaan ja tänään keskustellaan merkityksellisestä ikäteknologiasta.

Meillä on tänään keskustelemassa täällä itseni lisäksi, elikkä tosiaan minun nimeni oli Panu Karhinen ja olen Metropolia ammattikorkeakoulusta. Meitä on täällä toinen henkilö myös metropolia ammattikorkeakoulusta elikkä.

TOINI

Toini Harra, mä oon toimintaterapian yliopettajana ja tässä HIPPA -hankkeessa mukana.

PANU

Ja sitten meillä on Benete:stä toimitusjohtaja Kari bäckman, tervetuloa

KARI

Hyvä päivä, Kiitoksia.

PANU

Mahtavaa, että pääsit pääsit tulemaan ja ihan ihan ensimmäisenä kysymys karille. Tiedetään, että sinulla on suuri halu edistää ikäihmisten itsenäistä asumista, mielekästä elämää ja toimintakykyisyyttä, niin miten kiinnostuit tästä puolesta tuotekehityksessä?

KARI

Joo se tapahtui ehkä tuossa 7-8 vuotta sitten, että mulla on kuitenkin historiaa aika paljon toiminnan kehittämisestä ja prosessien uudistamisesta ja tietotekniikan hyödyntämisestä. Ja sitten aikaisemmin oli mahdollisuus päästä mukaan tämmöiseen sosiaalipuolen toimintaa ja toimintakyvyn arviointiin ja tällaisiin asioihin niinku perehtymään. Ja jotenkin mä silloin huomasin, että tää alue on siinä mielessä vielä koskematon, niin kuin ihan toiminnan kehittämisen kannalta. Toki sitä on tehty paljon, mutta semmoisen tiedon hyödyntämisen ja automaation ja tän kaiken niinku tietotekniikan hyödyntäminen, on vielä alkuvaiheessa ja paljon tehtävissä. Ja jotenkin sormet syyhys, että pitää päästä tälle puolelle kokeilemaan ja katsomaan ja tavallaan ehkä vähän tuomaan niitä kokemuksia mitä aikaisemmasta historiasta on muilta toimiala.

koska vaikka toimiala on niin kuin hyvinkin spesifi, ollaan niin ihmisten lähellä, tehdään sitä hoivaa, todella läheistä työtä ihmisten kanssa, niin silti samat lainalaisuudet vähän pätee joka toiminnassa. On se sitten kauppaa, teollisuutta tai terveydenhuoltoa tai ikäihmisten hoivaa. Ja se kiinnostaa kovasti, että miten niinku sitä samaa mitä on tehty muilla toimialoilla voitaisiin tehdä tällä.

PANU

Mites voiko turvallisuus olla näkymätöntä? Elikkä kerrotko vähän myös siitä teidän tuotteesta?

KARI

Joo turvallisuus varmaan on sekä että. Se on näkyvää koska me tarvitaan vaikka opasteita tai poistumisteitä ja kaikkea muuta. Niin on paljon näkyvää jonka pitääkin olla erittäin hyvin näkyvää turvallisuutta, mutta sitten on paljon semmoista mikä voi olla ihmistä auttavaa. Joko niin, että hän huomaa että se auttaa ihmistä tai sitten niin, että se ihminen ei huomaakaan, että häntä autetaan. Mutta ihminen kuitenkin tietoinen siitä, että näin tapahtuu. Että kyllä, turvallisuus voi hyvin pitkällä olla tällaista huomaamatontakin ja me ei ehkä itse huomatakaan kuinka paljon tämmöistä turvallisuutta meidän ympärillä on rakennuksissa, autoissa missä tahansa me liikkumaan. Sitä on paljon piilotettu joka huolehtii meistä ja mä en tarkoita valvontakameroita vaan kaikkea muuta tekniikkaa mikä auttaa meitä ja pitää meidät turvassa.

PANU

Mitenkäs tässä teidän tuotteessa?

KARI

Meillä taas se näkyy sillä tavalla, koska me ollaan keskitytty puhtaasti tähän toimintakyvyn ylläpitämiseen tai sen auttamiseen, että me ei suoranaisesti diagnosoida ketään tai tehdä arvioita, mutta me autetaan tuomaan se tieto näkyviin, jotta sitten ammattihenkilöt pystyy hyödyntämään ja tuottamaan parempia palveluja.

Ja se näkyy, tai näkyy näkymättömänä sillä tavalla, että se tiedonkeruun pitää mun mielestä olla aina huomaamatonta. Että heti jos ihminen itse joutuu osallistumaan siihen tiedonkeruuseen, niin silloin se usein jää vajavaiseksi tai sitten sitä ei haluta tehdä tai ei muisteta tehdä.

Eli kaikki tiedonkeruu mitä tarvitaan, sitä turvaa varten pitää tapahtua täysin huomaamattomasti niin että ihminen voi elää sitä omaa elämäänsä aivan niin kuin ennenkin, vaikka se turvateknologia tai tämmöinen toimintakyvyn kehittämisen teknologia tuodaan sinne asuntoon.

PANU

Ja kerrotko vielä ihan ihan, että mikä se teidän on, eli elikkä mitä te teette?

KARI

No meillä on tämmöinen Benecare niminen palvelu, joka itse asiassa sisältää useita laitteita, sensoreita ja joita asennetaan ihmisen asuntoon, jotta me saadaan se tieto sieltä irti.

Ja se tieto mitä me halutaan sieltä on nimenomaan tähän toimintakyvyn arviointiin liittyvää tietoa eli miten ihminen siellä toimii, mitä toimintoja hän suorittaa, miten hän nukkuu lepää, unesta hyvinkin tarkat tiedot yleensäkin hygieniasta, eli peseytymiseen WC käynnit kaikki nää saadaan hyvin tarkasti mitattua myöskin ruoanvalmistuksessa tiedetään, eli periaatteessa kaikki mitä ihminen tekee kotona. Ja miksi tää on tärkeätä tää tieto? Johtuu siitä, että että tällaista tietoa ei useimmiten ole olemassa ja vaikka meillä on omaisia jotka käy tapaamassa vanhuksia ja on kotihoitoa jossa käydään ja jopa hoivakodeissa missä hoitajat on yllättävän lähellä koko aika sitten tätä asukasta niin silti jää paljon aikaa mistä ei nähdä että miten tää ikäihminen oikeasti siellä pärjää.

Ja se tieto me halutaan tuoda näkyviin. Että vaikka on 4 kertaa päivässä kotihoidon käynti niin sinne tahtoo jäädä sitten 23 tuntia mistä kukaan ei tiedä mitään. Ja se on se aika mikä me tuodaan näkyviin ja sen pohjalta voidaan sitten miettiä turvallisia ratkaisuja, mutta myöskin sitä, että miten voidaan ennakoida niitä toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja miten niitä voidaan tavallaan tukea sitten hoitotyön kautta ja sillä tavalla saadaan turvallisempi ja toimintakykyisempi elämä sitten ikääntyneille.

TOINI

Toi todella mielenkiintoista ja mun mielestä myöskin suuri edistysaskel siinä, että miten me voidaan saada  tarkempaa tietoa ja pitkäjänteisempää tietoa ihmisen elämistä ja nimenomaan siitä aktiivisuudesta päivän aikana. Ja ei pelkästään askelista tai sydämen lyönneistä tai siitä nukkumisen laadusta vaan myöskin siitä, että mitä ihminen oikeasti tekee.

Mua kiinnostaa se, että miten sitä toimintakykyisyyttä sitten voidaan edistää, että jos on tämmöistä sensoriteknologiaa tai älyteknologiaa, niin miten sillä voidaan sitä toimintakykyisyyttä sitten edistää?

KARI

No ensimmäinen asia on kyllä ihan niinku tunnistaa siinä toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset eli nähdään se trendi, joku toiminto muuttuu. Miten joku aktiviteetti muuttuu siellä, että onko se sitten vaikka peseytymiseen liittyvä että miten se lähtee ehkä heikkenemään tai joku muu toiminto, kun tulee vaikeaksi suorittaa ja silloin tuodaan se näkyviin niin, että omaiset tai sitten hoitohenkilökunta pystyy siihen sitten reagoimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Toimintakyvyssä muuten teknologialla voidaan sitten totta kai auttaa myöskin toiseen suuntaan. Eli yksi semmoinen hyvin mielenkiintoinen alue mitä ei oikeasti tehdä vielä ollenkaan koska se vaatii tavallaan sen tiedon keruun pohjalle, mutta päästäisiin myöskin vaikuttamaan siihen ympäristöön.

Eli tällä hetkellähän me oikeasti kerätään sitä, tietoa analysoidaan ja sitten ammattilaiset, omaiset tekee niitä toimenpiteitä. Mutta varmaan ihan lähitulevaisuudessa ja pystytään siihen, että voidaan itse asiassa ohjata sitten myöskin niitä toimintoja tapahtumaan siellä kotona. Niin että se koti tai laitteet siellä tai se ympäristö yleensä auttaa ihmistä elämään siellä paremmin.

TOINI

Mm eli sen sensorien tuottamasta datasta pystytään jotenkin rakentamaan sitten semmoisia toiminta trendejä asukkaalle ja sitten kun siellä trendissä tapahtuu jotain muutosta niin sieltä nousee se pointti.

KARI

Joo ja trendien yhdistelmät on äärimmäisen kiinnostavia. Että jos ajatellaan yksittäisiä sensoreita. Niin meillä voi olla vaikka uni sensori, joka mittaa unta. Meillä on erilaisia laitteita, siihen on sänkysensoreita ja sormuksia vaikka mitä, mutta se mittaa unta. Mitäs sitten tapahtuu kun tää ikääntynyt nouseekin sängystä ylös ja alkaa liikkumaan siellä asunnossa, niin se unisensorihanei tiedä siitä mitään. Sitten tarvitaan toisia laitteita millä kerätään sitä liikkumisen dataa. Ja jos hän sitten käy vaikka vessassa tai tekee voileivän tai jotain muuta, niin siihen tarvitaan taas lisää keruu tapoja että me saadaan se tieto irti. Totta kai on kiinnostavaa nähdä se uni, mutta ehkä sitten taas joku niin kun yökäyttäytyminen yleensäkin on paljon kiinnostavampi, että miten se yö oikeasti menee, että nukuko hän aina vaan niin kun yhteen putkeen koko yön? Vai herääkö hän yöllä välillä ja istuu nojatuolissa, menee takaisin nukkumaan. Vai alkaako siellä tulemaan liikettä tai rauhattomuutta siinä yön aikana. Niin nää muutokset jotka edellyttää, että me kerätään monenlaisia tietoja ja yhdistellään niitä ja saadaan niistä niitä trendejä aikaan niin sitten siitä tulee oikeasti kiinnostavaa.

TOINI

Niin niin eli joo se on itse asiassa aika monimutkainen, semmoinen kompleksinen kokonaisuus.

KARI

On voin kertoa, että vaatii paljon kehitystyötä, että saadaan tietorakenteet siellä pohjalla, jos mennään tietotekniikkaan, niin tietorakenteet ja kaikki mietittyä niin että se on mahdollista, mutta se on myöskin sitten ylläpidettävissä. Että kyllä nopeita ratkaisuja voi tehdä, että otetaan kymmenestä laitteesta tiedot ja näytetään ne jossain kivassa käyttöliittymässä, mutta se ei ole kestävä ratkaisu. Pitää todella miettiä, että miten se tehdään, jotta pystytään tekemään tällaisia pidemmän ajan trendejä ja yhdistämään tietoja.

PANU

Varmaan  justiinsa et löytää sen, että mitkä asiat on merkittäviä. Elikkä mitä tietoa yhdistetään. Jotenkin voisin kuvitella, että näiden kombinaatioiden löytäminen on oma työnsä.

KARI

Joo ja se on semmoinen mitä me ei välttämättä edes osata. Eli me ollaan kuitenkin ehkä enemmän vähän niinku tekniikan puolelta tulevia toiminnan kehittämisen asiantuntijoita. Mutta taas sitten se meidän käyttäjäkunta on ammattilaiset ja sieltä hoitajilta ja lääkäreiltä tulee sitten niitä ajatuksia, että hei että miten tämä ja tämä tai näiden kombinaatio olisi kiva nähdä ja tästä voisi päätellä jotakin ja sitten meidän tehtävä on vaan tuottaa sitten se tieto sinne.

Että tän tiedon merkitys ehkä on semmoinen, mikä on pakko nostaa heti esiin. Koska tota tää on aika huono vertaus, mutta mutta käytänpä tätä kuitenkin. Jos ajatellaan että mulla on vatsa kipeä ja mä menen lääkäriin niin se katsoo vähän aikaaja sanoo, että käyppä tuolta labran ja kuvantamisen kautta ja tulen takaisin sitten.  Sen jälkeen hänellä on niinku valtavasti dataa käytettävissä labrasta ja muualta, että miksi mun vatsa on kipeä. Kun taas tällä hetkellä hoivapuolella niin meillä ei olekaan semmoista labratieto. Ja se vähän niinku haukkaa tyhjää siinä kohtaa. Kun ammattilaiset oikeastaan vain havainnoi. Se on vähän niinku lääkäri kokeilis mun vatsaa, painele sitä ja ihmettelee, että mikäköhän sulla on. Eli ei me nyt ihan laboratorio tuloksia tuoda sieltä kotoa, mutta sitä tietoahan me yritetään tuoda näkyviin niin että sen pohjalta pystyttäisiin tekemään parempia hoitopäätöksiä. Ja se on uutta.

Sitä kun ei vaan ole tällä hetkellä. Että siinä mielessä niinku tää hoiva verrattuna ehkä puhtaasti terveysteknologiaan, niin on demmoinen alue, missä ei ole vielä paljon tehty ja nyt otetaan ensimmäiseen askeleita siellä puolella.

TOINI

No tuosta merkityksellisyys tulee mieleen se, että mä tiedän että sä et niinku toisaalta tyydykkään tässä kehittämistyössä ihan pelkästään vaan siihen, että seurataan trendejä ja pelkästään niitä muutoksia. Vaan sulla on halu myös edistää sitä toimintakykyisyyttä, että se teknologia astuisi taas niinku askeleen eteenpäin. Miten se voidaan tehdä? Pystytkö sä paljastaa vielä tässä?

KARI

Tää on tosi mielenkiintoinen alue. Koska nythän voisi sanoa niin että tällä hetkellähän me kerätään tietoa paljon ja sitten me osoitetaan vähän niinku sormella jotain hoitajana, että hei että sun pitäisi tehdä tehdä nyt jotakin, koska me ei itse pystytä tekemään sille asialle paljon mitään.

Eli tiedonkeruu on niinku valtava asia. Se on uusi asia, mutta ehkä seuraava askel tästä sitten on se, että pystytään vaikuttamaan siihen ympäristöön eli pystytään ehkä mukauttamaan sitä asuntoa tai mitä tahansa ympäristöä missä tää ihminen on niin, että hän pystyy toimimaan siellä paremmin.

Jos ajatellaan vaikka sitten, että on jotain vaikeuksia jo sitten vaikka muistin kanssa niinku pitää se päivärytmi tai jotain muuta, niin sitten voidaan muistuttaa siitä erilaisiin keinoihin, jotka pitäisi olla sitten hyvin hienovaraisia keinoja niin, että tää ihminen sitten tavallaan huomaa itse, että aamupala vaikka jäänyt syömättä ja sitten reagoidaan siihen jollain tavalla. Että se asunto itsessään voisi antaa impulsseja jollain tavalla siihen, että mitä seuraavaksi pitäisi tehdä ja sitä kautta ehkä ihminen pystyisi sitten pidempäänkin asumaa siellä omassa asunnossa, kun se asunto olisi aktiivinen ja ne laitteet olisi ehkä aktiivisia ja pystyisi pitämään yllä sitä rytmiä.

TOINI

Että tossa on varmaan tärkeätä, kun mietin vielä sitä semmoista mielekkyyttä ja mielekästä elämää, niin se häneltä itseltään tuleva tieto siitä mitkä asiat hänelle on tärkeä. Mä ainakin toivoisin että ne hommat mistä mä en ole niin kauhean innostunut että joku muu voisi hoitaa ne.

KARI

Siinäkin esim jos huomataan että tiskaaminen jää väliin ja voidaan nähdä se.

TOINI

Niin niin, sitten mä voisin keskittyä niihin asioihin, jotka on mulle tärkeitä, joita mä teen mielelläni ja sillä tavalla, että pystyis sitä omaa elämän mielekkyyttä ylläpitämällä.

KARI

Toi on tärkeä asia, että nyt tavallaan sitten autetaan siinä, mutta sitten tietysti on paljon semmoisia asioita, jotka ei ole mielekkäitä ja hyvä tehdä.

TOINI

Niin, jotka on tärkeita kuitenkin.

KARI

Ei vaikka nyt ihan ylläpito tai joku muu niin ne on tärkeitä asioita ja silloin se voi olla, että ja mä uskon vahvasti siihen että tiedonkeruu kehittyy paljon niin, että me voidaan tunnistaa vielä tarkemmin mitä ihminen tekee siellä kotona ja mitkä asiat on vaikeita tai mitkä on sellaisia mitä hän ei oikeasti halua tehdä, pidän niin mielekkäinä, mutta silloin me voidaan ehkä automatisoida jotakin niistä, mitkä ei ole mielekkäitä, mutta me voidaan myöskin tavallaan kannustaa sitten sellaisiin toimenpiteisiin, mitkä on hänelle välttämättömiä, mutta välttämättä ei ole mielekkäitä tehtäviä.

TOINI

Eli siis lisätä ikään kuin sitten sellaisten asioiden mielekkyyttä esimerkiksi teknologialla.

KARI

Joo. Kyllä kyllä se motivaatio on tärkeä siinä, että haluaa tehdä asioita.

PANU

Niin ja jotenkin kuulostaa siltä just tuosta mistä lähdettiin, että se ei pelkästään olekaan kysymys siitä, että ylläpidetään jotain asian tilaa, vaan se että sen teknologian avulla, noin kun kuvailit sitä, niin pystytään myös rakentaa semmoisia ympäristöjä jotka voi sitten niinku edistää sitä. Toi tosi tosi hieno juttu kyllä.

KARI

Joo tästä meillä on hyviä aihioita meneillään tällä hetkellä, tutkimusprojekteja, että päästään niinku sitten rakentajien kanssa miettimään, koska meillä on taas asunnoissa enemmän ja enemmän koko aika uutta teknologiaa ja rakentamisessa mennään tämmöiseen muuntojoustavuuteen ja muuhun. Niin siellä olisi hienoa nähdä, että tää hoiva puoli ja sitten rakentamisen puoli löytää toisensa tässä keskustelussa ja alkaa niinku miettiä ratkaisuja yhdessä. Koska näissä on aina vähän semmoinen sointu näissä ikääntyneisiin liittyvissä asioissa, että se on jotenkin sellaista, että sitten kun mä olen se vanha ihminen, niin sitten voi olla ihan kiinnostavaa, mutta nää monet asiat voi olla ihan kaikille ikäryhmille hyviä. Yhtään niinku ihmettele sitä vaikka syntyisi palvelu joka on tarkoitettu vaikka ihan nuorillekin, eli havainnoidaan nuorten tekemistä siellä kotona ja miten he käyttäytyy ja sitten tuetaan tavallaan sitä elämistä siinä.

PANU

No mites sitten luottamus digitalista teknologiaa kohtaan? Mä muistan viime kesällä täällä HIMMS terveysteknologia tapahtumassa, mulle jäi mieleen sieltä vaan esitys missä se oli tämmöinen tutkimus, jossa esiteltiin kuinka merkittävä syy siihen teknologiaa kohtaan tunnetussa epäluuloissa ja epävarmuudessa ja ehkä semmoisessa vastustuksessa on nimenomaan data turvallisuus. Näyttäisi että aika useat kokee, että mitä enemmän sitä tietoa kerätään, mitä enemmän sitä meidän ympärillä on, niin se dataturvallisuus arveluttaa siellä ja saa pohtimaan, että haluaako semmoista teknologiaa. Niin miten voitaisiin rakentaa semmoista luottamusta tän datan käytön suhteen? Minkälaisia ajatuksia sulla on toi?

KARI

Toi on äärettömän tärkeä aihe ja ei me nyt vaarmaan ihan joka päivä pohdita sitä, mutta kyllä tosi paljon.

pohditaan sitä.

Tätä tilannetta hankaloittaa oikeasti vielä se, että nyt se tiedonkeruu tapahtuu siellä ikäihmisen luona ja tää tieto on tän ikäihmisen niinkun omaa tietoa. Ja usein sitten ikäihmisten kanssa liikutaan jo siinä rajamailla, että pystyykö itse tekemään niitä päätöksiä, ei välttämättä ole vielä edunvalvojaa ja vaikea niin kun ymmärtää että mitä tää tieto on miksi tätä kerätään.

Eli tavallaan tämä kohderyhmä josta tätä tieto kerätään niin on siinä mielessä, ei nyt hauras, mutta ei ehkä omaa niitä kykyjä ymmärtää sitä, että miten tietoa kerätään tänä päivänä ja miten sitä tallennetaan johonkin pilvipalveluihin ja muuta. Ja taas nuorisolle se on ehkä hyvinkin tiedossa miten kaikki toimii. Silloin myöskään näillä ihmisillä itsellään ei välttämättä ole mitään tietokoneita tai semmoisia teknisiä laitteita tai osaamista käyttää sitä niin, että he voisi tarkistaa joitakin tietoja tai katsoa niitä.

Eli siinä tullaan aika mielenkiintoiseen tilanteeseen, että ihmisestä kerätään tietoja, mutta hänellä ei ole mitään kykyä. Tavallaan itse varmistaa sitä tietoa niin kuin ehkä meillä kaikilla tässä pöydän ympärillä on kyky ja mahdollisuudet ja laitteet sitä varten.

Ja silloin niin kun jos ei ole tämmöisiä keinoja niin ei se ainoa tapa varmaan ole, mut ihan tärkein on se avoimuus siinä tiedossa, että ei ole mitään sellaista salaseuraan tai että me tallennettaisiin tietoa jotenkin niin, että sitä ei kukaan pääsisi näkemään. Tai että teknisesti niin kun piilotettiin sitä tietoa tai hyödynnettäis sitä väärin. Mutta sitä suurempi asia on vielä tavallaan se, että sitä tietoa katsotaan yhdessä. Niin että tää ikäihminen josta sitä on on kerätty, omaiset, hoitohenkilökunta, vaikka me kaikki täällä tuodaan se oma osa siihen tiedon avoimuuteen niin silloin sieltä häipyy se pelkokin pois, että miksi tätä kerätään ja kun näytetään niitä hyötyjä mitä siitä on niin sitten tavallaan kaikki ymmärtää sen kyllä.

Mutta se avoimuus on äärimmäisen tärkeätä siinä ja tästä illalla lähden yhteen paikkaan missä kotihoidon organisaation kanssa pidetään omaisten iltaa ihan vaan sen takia, että käydään läpi näitä asioita, että miksi tietoa kerätään, mitä sieltä on syntynyt ja kunnellaan omaisia, että mikä heitä kiinnostaa ja yllättävän kiinnostuneita ovat nämä omaiset.

PANU

Syntyykö sitä luottamusta siellä? Oletko huomannut tämmöisiä, että kun tän avoimuuden kautta?

KARI

Kyllä siellä syntyy joo ja tota tietysti montaa ihmistä voi, sekä ammattilaisia että ikääntyneitä voi ihmetyttää se että tuodaan paljon laitteita sinne kotiin ja laitetaan eri paikkoihin ja muuta ja ihmetellään niitä laitteita. Mutta meidän kokemus on se, että nää ikäihmiset sitten parin viikon jälkeen ei edes niin kuin huomaakaan niitä laitteita, että ne on kuitenkin niin pieniä ja on jossakin ja ne kerää sitä dataa, että ne ei sillä tavalla vaadi mitään huomiota. Ne on vähän niin kuin jotain virtatöpseleitä siellä täällä, ei mekään huomioida niitä.

PANU

Mitä sä ajattelet semmoisesta kun tällä geronteknologian alueella puhutaan, kehittämisessä, että miten sitä kehitetään, niin on tullut tämmöistä ajatusta, että oikeastaan puhuta enää välttämättä käyttäjästä vaan puhutaan siitä yhteiskehittämisestä ja tämmöisestä co-design, tavallaan se user on menossa co-designer ajatukseen.

Ja siellähän nyt on ytimessä se, että se käyttäjä on mukana ja se käyttäjän ääni ohjaamassa sitä kehitystyötä niin minkälaisia ajatuksia? Mikä merkitys täällä käyttäjien mukanaololla on tässä teidän palvelun kehittämisessä?

KARI

Meidän käyttäjäryhmähän oikeasti on ammattihenkilöt eli hoitajat ja lääkärit. Ja siinä mielessä heidän kanssaan kyllä tehdään paljon paljon yhteistyötä koko aika ja ollaan toki yrityksenä ja palvelu on siinä mielessä uusi, että on käyty paljon keskustelua ja käydään koko aika meidän asiakkaiden kanssa päivittäin.

Viikonlopun aikana käydään hoitajien kanssa keskusteluja, että saan kivasti viestejä, yöhoitajilta ja muilta että miten palvelu toimii ja miksi ei toimi jossain kohtaa. Ja tää on todellakin 24/7 kehitystyötä tällä hetkellä ja kuunnellaan niinku korvat höröllä siitä, että mitä meidän palvelun käyttäjä oikeasti toivoo tältä palvelulta?

Nää hoitajat on meidän se käyttäjäryhmä, mutta toki siellä on se ikäihminen mukana. Ja ehkä ikäihmisten osalta se on sitten jo mielenkiintoinen sillä tavalla, että hehän ei välttämättä ole edes kiinnostuneita koko tästä tiedosta. Eli he vaan haluaa elää omaa elämäänsä rauhallisesti ja mukavasti ja jos sitten näitä tietoja kerätään ja he tavallaan ymmärtää sen hyödyn mikä siitä on hoidon kautta, se riittää useimmiten heille, että ei heillä ole käyttöliittymä paljon kommentteja tai muuta, koska he ei kuitenkaan sitä tietoa käytä.

Mielenkiintoinen ryhmä on kuitenkin läheiset. Ja se on ehkä semmoinen osa alue mitä me ei olla vielä tällä alueella kukaan meistä oikein pysty hyödyntämään kunnolla. Ja mä luulen, että siitä tuleekin hyvin mielenkiintoinen voimavara vielä jatkossa, koska nää omaistenillat ja muut keskustelut mitä meillä on, niin ne kyllä näyttää sitä, että läheisillä on tällainen halu saada sitä tietoa.

Ja miksi halutaan tietoa niin se on se, että ollaan kiinnostuneita tästä asiasta ja mä uskon että voitaisiin jopa haluta osallistua siihen jollain tavalla suunnitelmallisemmin, että tällä hetkellähän totta kai me jokainen huolehditaan meidän läheisistä, mutta ehkä se läheisten osallistuminen itse siihen hoivaprosessiin tulee tiivistymään tämmöisen tiedon kautta, koska yhtäkkiä sitä tietoa on saatavilla.´Mutta ehkä tulevaisuudessa ajatellaan, että onko hoitajien pakko suorittaa kaikkia toimenpiteitä, jos siellä voi olla muita resursseja, sanotaan näin, jotka sitä tekee, siellä voi olla omaisia, mutta siellä voi olla myöskin jotain muita toimijoita lähipiiristä, jotka pystyisi osallistumaan siihen itse hoivan tuottamiseen, joka voisi itse asiassa keventää  sitten nykyistä kotihoidon työtaakkaa. Toki sitä tehdään nytkin, että on paljon läheisiä jotka osallistuu, mut se on ehkä vielä irrallaan toisistaan ja tän tiedon kautta ja toimintojen seuraamisen kautta me voidaan ehkä alkaa yhdistämään näitä. Ja mä en tarkoita tarkoita sitä, että kotihoidon pitäisi nyt alkaa siirtää jotenkin niitä tehtäviä siinä läheisille, mutta sieltä pystytään varmaan löytämään semmoisia toimintamalleja, jotka yhdistää tavallaan näitä ja me saadaan niinku paremmin hoidettua niitä asioita, kun välitetään tietoa kaikkien toimijoiden kesken.

TOINI

Onko se nyt se teidän palvelun kautta tuotettu tieto siellä hoitohenkilökunnalla, se on heillä saatavilla, niin onko se saatavilla myös lähesillä?

KARI

Kyllä, jos näin sovitaan ja siinä taas tullaan erittäin mielenkiintoiseen kysymykseen. Koska tää ikääntynyt kuitenkin on tavallaan se tiedon omistaja ja hän päättää kuka saa nähdä mitäkin tietoja. Ja jos nyt heittää taas yhden kommentin sinne tekniikan puolelle. Niin se, että mahdollistetaan sellainen tietojen käsittely erilaisten roolien kautta, niin vaatii taas sitten siltä tekniikalta, tietorakenteilta aika paljon, että pystyy tavallaan jakamaan sitä tietoa hyvinkin tarkasti ja hyvin rajoitetusti joillekin henkilöille, että voisi olla, että esimerkiksi niinku kaikille läheisille ei anneta sitä oikeutta. Joo joku saa nähdä vaan jotakin tietoa ja vaan jonkun aikaa tai lääkäri voi nähdä jonkun tiedon vähän aikaa tai muuta niin siellä on aika lailla mietittävää niitä rakenteita että saadaan ne kunto.

Mutta että mä näen edessäni semmoisen, että tulevaisuuden, että meillä paljon erilaisia rooleja, jotka osallistuu siihen ihmisen elämään ja kaikilla näillä rooleilla on oma vaikutuksensa sen ihmisen hyvinvointiin siellä. Ja saamalla tietoa miten tää ikäihminen toimii ja myöskin tietoa mitä kaikkea siellä tapahtuu niin me voidaan paremmin koordinoida sitä ja itse siitä tulee niinku kokonaisuutena paljon parempi palvelu tälle koko ihmiselle kuin miten ne nyt on.

TOINI

Tulee mieleen tuosta vielä se kun sanoit siitä omaisten illasta, että tässä varmaan on aika tärkeätä myös se, että sen lisäksi että tulee tätä uutta teknologiaa, että lähdetään siinä rinnalla kehittämään myöskin sitten niitä toimintoja. Mitä tehdään, kenen kanssa toimitaan, kenen kanssa keskustellaan, ketkä kaikki hyödyntää sitä tietoa tai sanotaan, että että sen tiedon pohjalta kenen kaikkien kanssa keskustellaan ja että muutetaan  niitä toimintatapoja.

KARI

Tää on erittäin hyvä, että nostit tän esiin koska tää on kaiken ydin. Eihän tällä meidän tai muiden tuottamilla tiedoilla ole mitään merkitystä ellei se toiminta muutu j kuitenkin kaikki tiedetään että meillä on isoja tarpeita täällä kotihoidon puolella tai hoivan puolella. Sekin on hyvin tiedossa että hoivakodeissa on resurssipulaa ja paljon vaihtuvuutta ja se että niitä toimintapapohja ei uudisteta niin, ei ole mikään mahdollisuus enää. Me ei mistään saada niin paljon resursseja, että meidän tää, ikääntyneiden tarpeet saataisiin tyydytettyä, että meidän on pakko hyödyntää tietoa ja sitä kautta myöskin teknologiaa, koska teknologia tuottaa sen tiedon mitä me tarvitaan siihen prosessin muuttamiseen. Ja tää on ehkä semmoinen mikä on, koska tietoa on nyt vasta niinku saatavilla, niin vasta nyt lähtee oikeasti liikkeelle semmoinen prosessien uudelleen miettiminen. Miten sitä kotihoitoa voisi oikeasti suorittaa, jos kaikki tieto olisi olemassa? Mitä me siinä tarvitaan ja se ehkä sitten muuttuu paljon enemmänkin kuin ehkä mitä nyt on otettu vaikka lääkeautomaatteja ja videovastaanottoja, alettu tekemään, niin se tulee muuttumaan todella paljon ja sen on pakko muuttaa.

TOINI

Ja nyt ollaan puhuttu paljon siitä kotihoidosta ja palveluasumisesta, mutta jotenkin näen tulevaisuuden myös siitä näkövinkkelistä, että me voitaisiin myös itse kukin ottaa kotiimme teknologiaa jo varhaisemmassa vaiheessa niin, että se edistäisi meitä siinä, että me pidetään huolta itsestämme ja pystytään tekemään meille mielekkäitä asioita, keskittymään niihin ja, että se on tavallaan meillä monessa eri elämän ja ikääntymisen vaiheessa mukana.

KARI

Kyllä ja tästä olisi varmaan ihan äärettömiä hyötyjä, ehkä siinä mielessä, että kun ajatellaan että tällä hetkellä kotihoidon ja hoivakotien rima nousee koko aika, että pitää olla aina vähän huonommassa kunnossa että pääsee yleensäkään kotihoidon piiriin koska resursseja on niin vähän. Ja silloin se määrä ihmisiä, jotka jää kotihoidon ulkopuolelle tai sitten ovat jo siinä ryhmässä minkä Toini mainitsit, että ei olla edes kotihoidon tarpeessa, mutta olisi hyvä kuitenkin kerätä ja saada jotain tukea siihen, niin mä uskon, että tässä me nähdään varmaan paljonkin uusia palveluja. Nythän on paljon hoivapalveluyrityksiä jotka tarjoaa yksityisestikin jotain käyntejä ikäihmisen kotona ja muuta ja mä luulen että se puoli tulee kehittymään tosi paljon tän tiedon avulla. Että nähdään että minkälaisia kohdennettuja palveluja siellä voi olla ja päästään vaikka sitten tuottamaan sellaisia palveluja joilla hyvinvointialueetkin voi jo ennalta tavallaan asiakasohjauksen kautta saada itse asiakkaasta ennen kuin he sitten tulee kotihoidon tai hoivakodin asiakkaaksi.

Ja sen tiedon merkitys voisi olla aivan valtava ihan niin kuin hoidon kannalta, mutta miksei jopa resurssi määrän arvioinnin ja vaikka hoivakotien rakentamisen kannalta ja vaikka missä, että sitä tietoa on nyt saatavissa ja tota sen hyödyntämismahdollisuudet on valtavan suuret.

PANU

Me ollaan keskusteltu merkityksellistä ikäteknologian kehittämisestä tänään ja varmaan aika paljon myös miten rakennetaan meidän ympäristöjä ja mikä paikka teknologialla on siellä ihmisen elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Ja tää sensoriteknologia on ollut tässä meillä Karin kanssa tässä keskustelun keskiössä ja semmoisia asioita jäi erityisesti nyt mieleen tästä keskustelusta, että pelkästään semmoinen ylläpitävä tai havainnoiva tai trendejä seuraava, muutoksia seuraava teknologia ei riitä, vaan tarvitaan sitä, että huomataan miten yhdistellään tätä tietoa, että pystytään ennustamaan sitten tiettyjä asioita tai näkemään vähän näitä muutoksia laajemminkin ja sitten toinen asia, että ei pelkästään ylläpitämään vaan myöskin edistämään terveyttä ja hyvää elämää siellä siellä kotona.

Toinen mikä tässä loppuvaiheessa jäi mieleen oli tää työkulttuurin muutos. Elikkä se, että miten tää teknologia otetaan käyttöön. Miten se potentiaali mitä tuossa Kari kuvasi, niin miten se otetaan jatkossa käyttöön ja se jää varmaan meille kaikille pohdittavaksi sitten tästä keskustelusta myös.

Kiitos keskustelijoille ja lisää näitä HIPPA-Remote -hankkeen podcasteja pääset kuuntelemaan osoitteessa TUTTnet.fi

TOINI

kiitos.

KARI

Kiitos teille.