HIPPA-Remote Podcast, osa 1/4 "Elämänmakuinen kehittäminen"

HIPPA-Remote -hankkeen podcastsarjan ensimmäinen jakso.
Aiheena "elämänmakuinen kehittäminen".
Asiantuntijavieraana Hublet Oy:n kaupallinen johtaja Jukka Salonen.

Kuuntele jakso Soundcloudissa

 

Podcast jakson tekstiversio

Toini

Tervetuloa HIPPA -hankkeen podcast sarjaan. Tänään meillä on aiheena elämänmakuinen kehittäminen. Olen Toini Harra ja toimin HIPPA -hankkeessa projektipäällikkönä ja Metropolia ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Haastattelija kaverina minulla on tässä..

Panu

Panu Karhinen, myös HIPPA -hankkeesta.

Toini

Asiantuntijana meillä on tässä elämänmakuisessa kehittämisessä Jukka Salonen. Toimit Hubletissa kaupallisena johtajana. Me ollaan Hubletin kanssa tehty useamman vuoden ajan tosi kivaa yhteistyötä, niin kertoisitko sä vielä teidän tuotteesta mikä se oikeastaan onkaan?

Jukka

Hublethan on täysin suomalainen yritys, suomessa kehitetty tablettipalvelu, alunperin lähtenyt tuolta kiinteistömarkkinoilta, mutta nyt me ollaan lähdetty viemään meidän tuotetta vahvemmin tänne healthcare sektorille ja varsinkin myöskin ikäihmisille. Sen kautta ollaan tutustuttu Metropoliaan ja Metropolia on auttanut meitä paljon tässä meidän tuotekehityksessä.

Panu

Mites Toini ikääntyminen ja arki? Olet puhunut tämmöisestä kolmesta vaiheesta. Mitä siihen oikein liittyy? Haluaisitko vähän avata sitä?

Toini

Joo! Monta kertaa me ajatellaan ikäihmisiä semmoisena isona ryhmänä, jotka on suurin piirtein kaikki samanlaisia, elää samanlaista ikäihmisen arkea, mutta sitten kun ruvetaan katsomaan tarkemmin ikäihmisiä ja sitä ikähaitariakin ikäihmisten osalta niin se on aika pitkä. Se ulottuu jo viisikymppisistä 100 vuoteen saakka ja siihen mahtuu kyllä monenlaista ikääntyjän arkea, että jos ajatellaan sieltä vaikka alkupäästä niin eläköitymisen vaiheessa ollaan vielä aika hyvässäkin kunnossa ja pidetään huolta itsestämme ja toisistamme ja siinä kohtaa varmaan onkin hyvä, että jos meillä on digitaalisia laitteita, jotka auttaa meitä pitämään hyvää huolta edelleenkin omasta toimintakyvystä ja ja myös siitä elämän mielekkyydestä.

Mutta sitten se seuraava vaihe tietysti tulee jossain kohtaa, että aletaan pikkuhiljaa vähän raihnastumaan niin mieleltä kuin fyysiseltä kunnolta ja siinä vaiheessa on sitten kiva jos meillä on sellaisia digitaalisia välineitä, jotka helpottaa sitä arkea. Ettei tarvitse aina pyytää apua joltain toiselta vaan ne digitaaliset laitteet voi muistuttaa meitä aina silloin tällöin jostain asioista ja ehkä vähän antaa impulssejakin siihen, että voitaisiin tehdä niitä arjen pikku puuhia. Sitten se kolmas vaihe on oikeastaan se vaihe, kun aletaan olla jo aika lailla riippuvaisia toisista ihmisistä tai avusta tai siitä, että jotkut digitaaliset ratkaisut tai teknologiat tekee meidän puolesta asioita, jotta me voitaisiin edelleen elää omassa kodissa itsenäistä ja mielekästä elämää. Nämä tulee ehkä enemmän, ei niinkään iän kautta, vaan sen toiminnallisuuden ja toimintakyvyn Ja siksi mä ajattelen, että tää on digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kannalta tärkeätä, että että me ei ajatella vaan semmoista yhtä isoa ryhmää vaan että me tunnistetaan, että ikäihmiset on erilaista.

Toini

Panu sä oot tehnyt paljon Hubletin kanssa yhteistyötä. Teillä on ollut yhteiskehittämisiä ja mä en ole aina kaikissa ollut mukana ja on ollut myöskin noita käyttäjäkokeilu, niin kertoisitko sä että miten sun mielestä ikäihmisten ääni saadaan kuuluville tämmöisessä tuotekehitysprosessin?

Panu

Joo joo mielellään. Tuossa mainitsikin kaksi semmoista tärkeätä keinoa eli se että ehkä se yhteinen nimittäjä niin on se että tietenkin ne käyttäjät tässä tapauksessa nämä iäkkäät tuotteiden käyttäjät,  palveluiden käyttäjät niin heidät pitää ottaa mukaan siihen kehittämiseen. Eli se kysymys ei olekkaan oikeastaan se, että otetaanko mukaan vai ei oteta mukaan vaan se kysymys on että missä ja miten otetaan mukaan. Jotta tuotteista saadaan kehitettyä semmoisia, että ne tulisi käyttöön ja tietenkin tämän kestävyyden ajattelun aikakaudella niin vielä korostuu myöskin se että tulisi mahdollisimman vähän huteja niin sanotusti. Yhteiskehittämisen ja käyttäjäkokeilujen kautta saadaan se käyttäjän oma näkemys ja kokemus ennen kaikkea mukaan siihen kehittämiseen. Niin musta se on se tärkeä pointti.

Näissä yhteiskehittämis sessioissa, joita meillä on ollut vähän erilaisia tässä matkan varrella ja jos miettii Hublettia esimerkiksi, niin näitä on ollut monenlaisilla päämäärillä, mutta yhteistä niille on se, että siinä on aina kerätty just niitä henkilöitä, jotka ajatellaan että liittyy siihen ratkaisevaan asiaan tai siihen mistä yritys tarvitsee lisää tietoa, jotta he pääsee eteenpäin siinä tuotteen kehittämisessä. Henkilöitä on aina koitettu kerätä mukaan ja sitä ymmärrystä rakentaa sitten näissä käyttäjä kokeiluissa. Esimerkiksi ollaan vaikka menty sinne ihmisten koteihin, sinne ympäristöön missä ihminen elää ja asuu ja missä se arki on. Kehittämisen näkökulmasta ollaan myös välillä todettu että tarvitaankin jotain lisää tai eihän tämä alkuperäinen idea toimikkaan tässä ympäristössä, jolloin joudutaan palaamaan piirrustuspöydän ääreen

Mutta tää yhteiskehittäminen kaiken kaikkiaan, se että ihmiset otetaan mukaan kehittämään, pidetään sitä itsestäänselvänä niin musta se tärkein.

Toini

Oletteko te saanut sitten miten minkälaista palautetta tai miten ikäihmiset on antaneet sitä palaut?

Panu

Meillähän on hyvä tilanne sikäli, että meillä on loistavia yhteistyökumppaneita tässä Myllypuro alueella: Seniorikeskus, kotihoito, ikäteknologiakeskuksen digiraati ihan nyt muutamia mitä voi mainita tässä. Sellaisia ihmisiä löytyy kyllä, jotka haluavat osallistua ja tuoda sen oman näkökulman kuuluviin. He myös pitävät sitä hyvin merkityksellisenä itselleen että saavat olla mukana. Se tuo meillekin tiettyä vastuuta ja arvostamme sitä tosi paljon, että meillä ei ole ollut oikeastaan vaikeuksia löytää löytää osallistujia. Tietenkin myös se, että on hyvät yhteistyökumppanuudet helpottaa sitä, ettei tarvitse aina ehkä lähteä nollasta miettimään, että mistä nyt löydettäisiin tähän henkilöitä.

Panu

Jukka, millaisia ennakkoajatuksia teillä on ollut ennen näitä yhteisiä toimia mitä meillä tässä on ollut, mistä tuossa vähän jo kertoilinkin ja onko mahdollisesti ajatukset muuttuneet tän yhteistyön myötä?

Jukka

Joo on. Näissä on ollut erittäin iso hyöty meille yrityksenä ja ensinnäkin se, että ajatukset on muuttunut pelkästään jo siinä, että mitä yhteistyö Metropolian kanssa tarkoittaa.

Elikkä se minkälainen arvo yhteistyöllä on ollut, niin on paljon isompi, koska Metropolia on ottanut isomman roolin näissä mitä mä kuvittelin. Kuvittelin että nää yhteistyöt on enemmän sellaista koululais yhteistyötä, mutta näissä on ollut Metropolia organisaationa sidosryhmiensä kanssa myös hyvin vahvasti mukana, niin se on ollut tosi hyvä.

Mutta sitten tuotekehityksen puolesta niin tää ikäihmisten digitalisaatio ja heille tuotavat tuotteet niin on on aika mielenkiintoinen kysymyksenä, koska kun mietitään niin jokaisella meillä on omia kokemuksia siitä, että minkälainen on oikeanlainen palvelu mikä ikäihmisille pitäisi tuoda. Niin se on oikeastaan rikkaus ja haaste. Mietitään tuotekehitystä ja meilläkin on ollut toiveena sellainen, että me pystyttäisiin mahdollisimman yksinkertainen palvelu luoda asiakkaille.

Mutta sitten taas terveydenhuollon ammattilaisilta on muun muassa tullut tietoa, että monet palvelut voidaan liian yksinkertasesti. Toini puhu tästä, että on ollut eri asteisia ikäihmisiä, että sitten kun luodaan palvelu liian yksinkertaiseksi niin se ei taas ole toimiva ratkaisu niille hieman paremmassa kunnossa oleville ikäihmisille. Niin tää on oikeastaan ollut se kysymys, että meidän on pitänyt tuotekehityksessä ottaa huomioon se, että minkälainen se palvelu on mitä me pystytään eri asteessa oleville ikäihmisille tuottamaan. Se on ollut se isoin anti meille tästä yhteistyöstä, että me ollaan saatu sitä palautetta ja sitä kautta saatu uusia kehitysideoita ja pystytty parantamaan meidän palvelua.

Panu

Joo sä oot jukka ollut meillä mukana mukana ihan näissä kun ollaan tehty kotona tätä käyttäjäkokeilua.

Jukka

Joo joo siis on ollut mielenkiintoista päästä ihan ikäihmisten kotiin myös itse kysymään näitä kysymyksiä ja näkemään sen tilanteen ihan siellä kentällä. Siitä on ollut kanssa tosi iso hyöty, ettei se ole vaan sitten pala paperia mikä luetaan vaan ymmärtää sen tilanteen paljon paremmin kun pääsee ihan näkemään mikä se tilanne siellä kentällä on ja voi kohdata ne ihmiset ja esittää kysymyksiä heille.

Toini

Hei hyvä kun nostit esiin sen, että just kun nää ihmiset on eri kuntoisia. Jos mä nyt ajattelen näitä meidänkin ryhmiä mitä on ollut mukana niin digiraatilaiset asuu vielä kaikki kotona ja on kohtuullisen hyvä kuntoisia ja sitten taas kotihoidon asukkaat asuu kotona, mutta he jo tarvitsee aika paljon apua siihen omaan asumiseen ja elämiseen. Ja sitten taas Myllypuron seniorikeskuksessa asuvat eivät enää pärjää itsenäisesti kotona. Tässä juurikin tulee nää kolme erilaista vaihetta hyvin ja niin kuin sanoit, että jo sen tabletin näkökulmasta on tärkeätä miettiä sitä erilaista käyttäjäkuntaa.

Jukka

Ehdottomasti ja se palaute mikä tuolta Myllypuron seniorikeskuksessa saatiin jo tässä aikaisemmassa testauksessa niin henkilökunnan jäsenet sanoi sieltä, että monesti aliarvioidaan sen ikäihmisen käyttökyky ja digitaalisuuden tiedon tarve ja sen takia rakennetaan näistä palveluista liian yksinkertaisia. Se oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen palaute meille.

Toini

Millaisia asioita sun mielestä on tärkeätä yrityksen ottaa huomioon tai mitä te olette ottanut huomioon kun näitä käyttäjäkokeiluja on suunniteltu? Mitä pitää ottaa huomioon jotta ne onnistuisi?

Jukka

No sehän tässä on hyvä, koska meillä ei hirveästi ole aikaisemmin ollut kokemusta tällaisista käyttäjäkokeiluista niin kun nää on tehty yhdessä Metropolian kanssa, siellä on ollut Helsingin kaupungin kotihoitoa, Myllypuron seniorikeskusta. Ja kun nämä on yhdessä tehty niin ollaan kanssa saatu ehkä paremmin jatkoa varten kuvaa, että miten meidän kannattaa kanssa jatkossa tehdä. Se on ollut tosi tärkeä se projektiryhmä siinä alussa, että yhdessä ollaan suunniteltu ne palaverit ja määritetty ne roolit siinä käyttäjakokeilussa. Tietenkin tärkein kumminkin on se yrityksen kannalta, että mikä on se tieto mitä me halutaan saada siitä. Esimerkiksi meilläkin paljon liittyy tähän meidän tablettipalveluun, sen helppokäyttöisyys, kuinka helppo sitä on eri ikäihmisten käyttää ja miten me voitaisiin sitä parantaa jatkossa.

Panu

Mites sitten jos ajattelee sitä ihan tämmöisenä lisäarvona niin miten kuvailisit yhdessä suunnittelun arvoa yritykselle?

Jukka

Sehän lähtee ihan tästä tuotekehityksestä. Mekin tän meidän projektin ansiosta ollaan tehty hyvinkin isoja bisnespäätöksiä. Onko meidän tuote vielä valmis tietyille markkinoille ja lähdetty toiseen suuntaan täysin siinä meidän tabletin kehitystyössä, joten se arvo on ollut todella suuri.

Tietenkin näissä aikaisemmissa kokeiluissa esimerkiksi Myllypuron seniorikeskuksessa, niin sieltä saatu palaute henkilökunnalta kuin itse käyttäjiltä, me ollaan sitä pystytty hyvin kaupallisella puolella hyödyntämään niin markkinoinnissa suomessa kuin kansainvälisestikkin. Joten se hyödynnettävyys näillä yhteistöillä on hyvin laaja ihan tuotekehityksestä lähtien aina sinne markkinointiin, myyntiin ja kansainvälistymiseen. Suosittelen kyllä muillekin yrityksille tätä yhteistyötä.

Toini

Joo toi olikin hyvä kun nostit esiin tietyllä tavalla vähän näitä referenssejä. Me ollaan tehty myös videoita yhdessä. Niin näiden yhteiskehittelyjen ja käyttäjäkokeilujen lisäksi on tehty myös sitten sellaista mitä voi käyttää markkinoinnissa hyödyksi.

Jukka

Joo ja mekin ollaan vielä, no sart up firmaksi ei voi kutsua, mutta ollaan kasvuyritys. Niin meillä on rajalliset resurssit tehdä tällaisia materiaaleja niin se hyöty kanssa mitä me ollaan saatu näiden videoiden avulla ja  me ollaan pystytty käyttämään niitä videoita taaskin niin suomessa kuin myös meidän jälleenmyyjien kautta ulkomailla niin se on ollut todella tärkeätä. Se on kiva nähdä näitä Metropolian videoita kun Singaporessa tai tai saksassa niin meidän jälleenmyyjät laittaa niitä eteenpäin siellä kentällä. Niin se on ollut tosi mukava nähdä niitä siellä.

Toini

Onko nää kokeilut vaikuttanut teillä teidän tuoteen sisältöjen valintoihin? Mä muistan, että siellä on ollut tämmöisiä piirrustuohjelmia esimerkiksi ja sitten on myös ollut ihan semmoista tavallaan vapaasti haettavaa ohjelmaa. Oletteko te tehnyt valintoja jotenkin sen suhteen, että minkä tyyppistä ohjelmistoa, kun mä tiedän että te voitte valita sen etukäteen asiakaskohtaisesti, että mikä se sisältö siellä oikein on?

Jukka

Joo no ollaan tehty sitäkin. Tietenkin asiakas loppupelissä päättää sen sisällön mitä tableteillaa on. Mutta  sanotaanko näin, että me pystytään antamaan suosituksia asiakkaiden puolesta. Itse asiassa ihan ensimmäinen yhteistyö mitä Metropolian kanssa tehtiin oli tällainen oppilas sprintti. Siinä me itse asiassa kysyttiin juuri tätä kysymystä oppilailta, että mikä on tällaista sisältöä mitä terveydenhuollon ammattilaiset voisi käyttää näillä tabeteilla tai sitten niinku potilas näkökulmasta se sisältö mikä olisi heille hyödyllistä. Tätä me ollaan käytetty hyödyksi siinä nimenomaan kun jutellaan meidän asiakkaiden kanssa. Voidaan suositella, että hei täällä on tällaista digitaalista sisältöä mitä pystyy hyödyntämään. Digitaalisessa sisällössä on myös se, että organisaatiot monesti ajattelee, että jokainen digitaalinen sisältö maksaa, mutta maailmassa on myös paljon ilmaista digitaalista sisältöä mitä pystytään hyödyntämään. Tätä tietoa me ollaan nimenomaan saatu myös Metropolian opiskelijoilta ja näistä tutkimuksista ja ollaan sitten pystytty jakamaan tuonne kentälle.

Panu

Joo joo. Musta on kiva jotenkin ajatella että tän meidän keskustelun aihe on elämänmakuinen kehittäminen ja jotenkin tää elämän maku tässä kyllä ihan on aistittavissa. Siihen tarvitaan monia näkökulmia ja sieltä se elämän maku syntyy. Ja ennen kaikkea niin kuin näitä iäkkäitä ihmisiä, tässä tapauksessa ylipäätänsä sitä kuka sitä käyttää tai kenen elämässä se on osana ja mukana se teknologia.

Toi oli musta myöskin tärkeä ja hieno kuulla miten kuvasit tota yhteistyön arvoa, mikä se yritykselle on ja tuossa pohdin itse samalla kun sitä kerroit, että mikä se reitti yrityksellä voisi olla sinne käyttäjille tämmöisessä tapauksessa jos ei olisi sitä oppilaitosyhteistyötä?  Mä näen siinä tän ammattikorkeakoulun roolin hyvin vahvasti.

Hyvin elämänmakuiselta vaikuttaa. Kiitos Jukka kun pääsit paikalle ja tulit jakamaan näitä ajatuksia.  Kiitokset Toinille myöskin ja kiitokset minunkin puolestani.

Nämä aiheet jos kiinnostaa ja haluat tutkia asiaa enemmän niin kehotan käymään tuttunet.fi sivustolla, mikä on tämän HIPPA -hankkeen julkaisukanavana. Sieltä löytyy paljon artikkeleita ja näitä podcasteja ja mitä kaikkea, videoita ja malleja ja kaikkea mahdollista.