AR-sisältöjä Metropolian kotikulmaan – yhteistoiminta ja yhteinen kehittäminen toimintaterapiassa

Metropolian toimintaterapeuttiopiskelijat toteuttivat syksyllä 2020 projektin, jonka tavoitteena oli luoda Myllypuron kampuksen Kotikulmaan AR-sisältöjä. Kotikulma on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylää, joka toimii hyvinvoinnin ja terveyden oppimis- ja palveluympäristönä Myllypuron kampuksella. Kotikulma toimii erityisesti toimintaterapeutti- ja geronomiopiskelijoiden oppimisympäristönä, sillä siellä on tarjolla useita apuvälineitä ja itsenäistä asumista tukevia ratkaisuja kokeiltavaksi. Kotikulma on myös erilaisten toiminnallisten apuvälineiden ja tuotteiden testausympäristö. AR-sisällöllä puolestaan tarkoitetaan laajennettua todellisuutta, joka sisältää todelliseen ympäristöön lisättyjä tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä. Käytännössä Kotikulmassa vierailevat pääsevät tutustumaan näihin sisältöihin omilla mobiililaitteillaan lukemalla Zappar-sovelluksella tai QR-koodin lukijalla target-kuvassa olevan koodin   Kännykän ruudulle ilmestyy video ja aiheeseen liittyviä linkkejä.

Projektia lähti ohjaamaan Metropoliasta kaksi toimintaterapian lehtoria, joista Ulla Vehkaperä toimi myös työn tilaajana. Janett Halonen vastasi yhdessä Ullan kanssa opiskelijoiden ohjauksesta. Toimintaterapeuttiopiskelijat Annu Lehesjoki, Tytti Saastamoinen ja Sirke Torvasti käsikirjoittivat ja ohjasivat AR-sisällön yhteiskehittelytilaisuudessa ideoidun materiaalin pohjalta. Metropolian sosionomiopiskelija Hermanni Ilpala toimi päähenkilönä ja videoiden kuvauksen mahdollisti mediatuotannon opiskelija Tuukka Lindholm. AR-sisällöistä vastasi FlyAR ja Frans Tihveräinen. AR-sisällöt olivat HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen tuotantoa. HIPPA-hankkeesta tuottajana toimi viestinnän projektiasiantuntija Minna Kilpeläinen ja mukana ideoinnissa oli myös toimintaterapian projektiasiantuntija Suvikki Honkkila. Virtuaalisista sisällöistä löytyy tietoa myös HIPPA-hankkeen uudessa verkkopalvelussa, TUTTU netissä (tuttunet.fi).
 

Projektin aloitus ja yhteiskehittely

 

Projekti alkoi Metropolian opettajien ja opiskelijoiden palavereilla siitä, mitä tilaaja yhteiskehittelyltä toivoo. Opettajat tarkensivat opiskelijoille, millaisessa aikataulussa heidän tulisi toimia ja mitä heiltä odotettiin. 

Aluksi päätettiin apuvälineistä, joita AR-videoilla mahdollisesti esiteltäisiin. Yhteiskehittelyyn jätettiin kuitenkin tilaa muutoksille ja villeillekin ideoille. Opiskelijoille annettiin vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa Yhteistoiminta ja yhteinen kehittäminen toimintaterapiassa -opintojakson raameissa muutaman tunnin mittainen yhteiskehittelytilaisuus, jonka tarkoituksena oli tuottaa uusia ja innovatiivisia ideoita siitä, miten Kotikulman apuvälineitä voitaisiin esitellä kiinnostavasti. Yhteiskehittelyyn koottiin iltapäivän ajaksi henkilöitä, jotka ovat osana tilausta ja hanketta.

 

Parastamisen menetelmällä ajatuksia jalostettiin yhdessä ja tapaamisen päätteeksi opiskelijoilla oli kasa tuoreita ideoita jatkojalostusta varten. Näiden ajatusten pohjalta toimintaterapeuttiopiskelijat kirjoittivat käsikirjoituksen ja päättivät, mitkä apuvälineet päätyvät lopullisiin videoihin esiteltäväksi.

Toimintaterapian näkökulma

Pohjana apuvälineiden käytölle ja käsikirjoituksen asiasisällölle toimivat toimintaterapeuteille tutut viitekehykset sekä toimintaterapian ydin, eli toiminnan mahdollistaminen ihmisen omassa ympäristössä. Toiminnan analyysia tehtiin, kun mietittiin miten päähenkilön fyysiset ja kognitiiviset rajoitteet näkyvät videolla ja mitä apuvälinettä on perusteltua milloinkin käyttää. Tehtäväsuuntautuneen toiminnan analyysin tarkoituksena on pilkkoa toiminta pieniin osiin, jotta ymmärretään, mitä taitoja ja valmiuksia toiminta vaatii (Hautala, Hämäläinen, Mäkelä & Rusi-Pyykönen, 2014; 140-141). Apuvälineiden käyttöä ja valintaa pohtiessa on tärkeää ottaa huomioon henkilön oirekuva ja miten se näkyy toiminnan vajauksena arjessa. Päädyimme päähenkilön aivovamman oireiden kohdalla tyypillisiin ja lieviin oireisiin. Näitä ovat esimerkiksi muistin heikkeneminen, toiminnan suuntaaminen sekä tunto- sekä motoriset vajeet raajoissa (Käypä hoito, 2020).

Tuumasta toimeen

Opettajien hyväksynnän saatuamme sekä päähenkilön ja kuvaajan perehdyttyä käsikirjoitukseen kokoonnuimme Kotikulmaan kuvaamaan itse videot. Hermanni hoiti pääosan esittämisen mallikkaasti ja Tuukka teki hienoa työtä videoiden kuvaamisen ja käsittelyn kanssa, joten videot voitiin lähettää eteenpäin FlyAR:ille melkeinpä saman tien. Kotikulman apuvälineitä oli saatu yhteistyönä useilta eri yrityksiltä, joten apuvälineiden esittely ja linkit yritysten sivuille piti vielä liittää loppusilauksena videoiden oheen. Itse kirjoittaminen ja kuvaaminen tuntuivat sujuvan helposti, koska pohjustus ja yhteiskehittely loivat työskentelylle hyvät edellytykset onnistumiseen.

Monialainen tiimi oli enemmän kuin osiensa summa

Tilaaja oli tyytyväinen opiskelijoiden tuottamiin sisältöihin ja heidän sanottiin olevan tehokas tuotantotiimi ottaen huomioon, että suunnittelusta videoiden eteenpäin lähettämiseen meni aikaa vain noin kuukausi. Lopulliset videot Zappar-koodeineen ovat nähtävillä sekä TUTTU-netin sivuilla, sekä HyMy-kylän Kotikulma tilassa marras-joulukuusta 2020 lähtien.

Projektin lopullinen tuotos osoittaa, että lyhyelläkin aikataululla on mahdollista päästä hienoihin tuloksiin. Kotikulman vierailijat pääsevät jatkossa ihastelemaan, kuinka tila herää eloon teknologian viedessä heidät uusiin ulottuvuuksiin. Videoiden takana oleva työryhmä puolestaan tietää, kuinka paljon työtä valmiin tuotoksen eteen on tehty. Jokainen kantoi kortensa kekoon hyödyntämällä omaa asiantuntijuuttaan ja ydinosaamistaan, ei vain yksilöinä vaan myös yhteistyöllä.

Projektiin osallistuneet opiskelijat ja ammattilaiset ovat palapelin paloja, jotka yksinään eivät luo eheää kokonaisuutta. Ensin tarvitaan syy, miksi palapeliä kootaan. Lisäksi tarvitaan selkeä tavoite, mitä ollaan kokoamassa ja suunnitelma, miten lopputulokseen päästään. Näiden palasten lisäksi projektin onnistuminen edellyttää osallistujiltaan avointa kommunikaatiota, heittäytymistä ja joustoa. Tärkeintä kuitenkin on, että palapeliä kootaan yhdessä ja jokainen osallistuja pääsee vaikuttamaan lopputulokseen jo projektin alkumetreillä. Sovittelemalla palasia yhteen yhdessä päästään haluttuun lopputulokseen vaivattomammin, eikä palapeliä tarvitse kerta toisensa jälkeen purkaa.

 

Lähteet:

Aivovammat. Käypä hoito. Julkaistu 28.04.2020.

Hautala Tiina, Hämäläinen Tuula, Mäkelä Leila & Rusi-Pyykönen Mari. 2014. Toiminnan voimaa – Toimintaterapia käytännössä. Helsinki. Edita. Sivut: 140.

 

Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran HIPPA-hankkeen blogissa 20.11.2020.

Kirjoittajat:

Annu Lehesjoki, toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK
Tytti Saastamoinen, toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK
Sirke Torvasti, toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK