Julkaistu: 10.10.2024

Anne 68v

Oma- tai vuokra-asunto, Etelä-Pohjanmaa


Omannäköinen arki

Sunnuntaina tytär oli viettämässä viikonloppua ja lapsenlapsi tuli aamulla herättämään. Hän katseli piirrettyjä samalla kun minä keitin puuroa ja heräilin.  Lapsenlapsia löytyy kaksi, vanhempi täyttää kohta viisi vuotta ja pienempi seitsemän ja puolen kuukauden ikäinen. Arkena heräilen yleensä kuuden aikaan. Haen aamulehdet, lueskelen netistä talousuutiset. Kiinnostus pörssiin on tullut uuden miesystävän kautta. Päivä kuluu sen jälkeen sillä lailla ulkoilemassa. Pyrin tekemään aina tunnin lenkin ennen päiväkahvia. Iltapäivällä on tietysti ruoanlaittelua ja seurustelua perheen sekä ystävien kanssa. Kotitöitä tarvitsee tosi vähän tehdä oikeastaan, joten loppupäivä menee jutustelussa ja liikkumisessa. Naisystäviä ja perheystäviä riittää, sekä myös uusi miesystävä. Illalla katson televisiosta aina jotain sarjaa.

Minulla on maanantaisin aina puoli kuudelta aina kuntosali, ja olen siellä seitsemään asti. Tämä kuntosali on työnantajan meille aikanaan tarjoama, joten se on minulle ilmainen. Nykyään siellä on enää niin vähän näitä työssäkäyviä, jotka käyttävät sitä, niin se liikuntakunta koostuu kokonaan meistä eläkeläisistä. Uimahallissakin tulee käytyä jonkun verran, harrastan vesijuoksua jalankin takia.

Loukkasin jalkani aika pahasti, kun jäin eläkkeelle. Reisiluu murtui, ja se leikattiin. Minulla oli ihan pyörätuoli käytössä. Vuoden jälkeen se avattiin ja siitä poistettiin raudat ja taas jouduin kipuilemaan sen kanssa. Käveleminen ja liikkuminen ei ole kokonaan palautunut ennalleen. Ruoanlaitto ja siivous ja sellainen sujuu ihan ongelmitta. Siinä ei ole nyt särkyä tai kipua, mutta se on niin jäykkä, että juoksemaan ei enää pääse. Tämä minun pääasiallinen harrastukseni oli liikunta, mutta nyt se rajoittui tällä tavalla. Kyllä jalka vielä toimii, ja olenkin sitä pyrkinyt kuntouttamaan tällä liikunnalla ja kävelemisellä.  Vauhti on hiljentynyt, mutta silti liikun niin paljon kuin mahdollista.

Koti 

Asun 2013 vuonna valmistuneessa paritalossa, tässä on kaksi kerrosta ja 136 neliöitä. Riittää tilaa lastenlapsillekin. Uusi miesystäväni asuu myös täällä. Hänellä on oma koti toisella paikkakunnalla, asumme aina sekä että hänen luonaan ja täällä. Tämä on aika uusi alue, niin tässä on aika paljon luontoyhteyksiä. Pääsen luontopoluille ja eri asuntoalueille. Henkilöauto on minulla käytössä. Julkinen liikenne täällä keskittyy koululaisten kuljetukseen. Junayhteydet ovat kuitenkin hyvät etelään ja pohjoiseen.

Kun käytin pyörätuolia, ulkona on sen verran portaita, että siihen piti asentaa sellainen väliaikainen liuska. Meillä on myös paljon kynnyksiä ja sellaisia. Makuuhuonekin on sen verran pieni, että pyörätuolilla sinne ei oikein ollut menoa. Siinä tarvitsi sellaista kekseliäisyyttä. Kyllä minä muutaman kuukauden sen kanssa pärjäsin. Tässä on kaksi markettia lähietäisyydellä. Kuntosali on noin kilometrin päässä.  En ole koskaan kotiin tilannut mitään, ei ole ollut tarvetta. Ravintoloita löytyy kaupungista suht hyvin, aika vähän kuitenkin käytetään. Kerran kolmessa kuukaudessa ehkä. En ole koskaan käyttänyt siivouspalveluita.

Arjen kohokohdat ja harrastukset

Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Lähdin sieltä opiskelemaan ja maailmalla 16-vuotiaana. Tänne muutin kuitenkin myöhemmin takaisin töiden perässä ja olen täällä asunut melkeinpä lopunikäni. Marjastaminen on ollut intohimoni vuosia, ja sitä olen päässyt taas tekemään. Marjastamme paljon, ihan myyntiin asti, mustikkaa, puolukkaa ja karpaloa. Ihan koko kesä ja syksy menee sen marjastamisen parissa. Meillä on miesystäväni kanssa kaksi vakiopaikkaa, hänen kesämökkinsä lähellä. Se on vähän alkeellinen mökki, joten meillä on asuntovaunu, jossa yövymme. Otamme kahvia mukaan aina marjareissulle ja nautimme siitä sillä lailla. Kesällä on mukava marjastaa, kun televisiosta ei tulisikaan muuta kuin uusintoja.

Matkustelusta jonkun verran tykkään, mutta kielitaito ei siihen riitä. Miesystävälläni on tytär Lontoossa ja käymme aina pari kerran vuodessa siellä. Hänellä on englantilainen vävy, jolle opetan aina suomea, ja minä hänelle englantia. Kävisimme useammin, jos kielitaitoni olisi parempi. Uudet sanat eivät oikein jää päähän. Opiskelu ei enää tässä iässä onnistu. Ennen kävimme myös hiihtämässä matkalla, mutta tämä jalka on rajoittanut näitä reissuja.

Nuorempana luin paljonkin ja intohimoisesti. Mutta sitten kun tuli avioero, niin jotenkin ei pystynyt keskittymään siihen lukemiseen enää ollenkaan. Nykyään jos alkaa lukea, niin alkaa aika äkkiä väsyttämään ja nukuttamaan. Lukeminen on kyllä jäänyt tykkänään pois. Tällainen mikä ehkä kiinnosta, on kuvakirjan tekeminen vanhoista valokuvista. Lapsenlapsista tai tyttäristä. Olisi kiva jossain kansalaisopistossa käymässä ja oppimassa. Musiikkia ja teatteria ei tule käytyä katsomassa. Harrastusryhmiäkään ei kuntosalin ja vesijuoksun lisäksi ole. Mahdollisuus olisi saada, mutta ystävien kanssa treffejä ja puuhaa riittää kyllä muutenkin.

Digitaaliset älylaitteet

Työskentelin rakennusmestarina toimistohommissa, ja käytin urani tämän loppupuoliskon aikana tietokoneita. Käsittelin tarjouspyyntöjä ja pidin kokouksia ja tällaisia tietokoneen välityksellä. Tietokone löytyy ja siihen tulostin. Nykyään tämä kännykkä kuitenkin korvaa tietokoneen melkein kokonaan, sen vuoksi tulee loppujen lopuksi todella vähän enää oltua tuolla tietokoneella. Minulla on pankit ja sähköpostit ja kaikki tässä kännykässä. Kännykän ja WhatsAppin välityksellä pidän yhteyttä sukulaisiin.

Ennen pörssiuutiset tuli perinteisenä paperilehtenä, mutta kun se alkoi maksamaan 400 € vuodessa, halusin säästää siitä ja muutin sen digilehdeksi. Luen sen aina kännykästä, se on yksi aamurutiinejani. Televisio on älytelevisio, siitä löytyy nämä kaikki. Vaikea palata enää siihen entiseen, kun voi katsoa milloin vain näitä ohjelmia. Käytössäkään ei ole mitään ongelmia ollut, käyttö ja kaikki asetukset on ihan itse opiskeltu. Päivittäin etsin myös reseptejä netistä.

Aina välillä tulee ongelmatilanteita tämän teknologian kanssa. Olisi tosi kiva, jos olisi joku nuori jolta aina kysyä neuvoa näissä pattitilanteissa. Vaikka olen aikanaan töissä käyttänyt, niin ne ohjelmat mitä oppi työaikana ei ole enää samoja mitä haluaisin käyttää nyt. Kyllä niitä kysymyksiä aina tulee esiin käyttäessä. Kun ne ohjelmat tekevät jotain muutoksia, niin siinä nousee aina niin suuri kynnys käyttää, kun jännittää että mitä sieltä nyt sitten tuhoutuukaan. Olemme miesystävän kanssa samassa tilanteessa. Hänelläkin on näitä älyrannekkeita ja tällaisia, jotka eivät aina toimi. Toki jos tulee jokin suuri ongelma, että mitä nyt tapahtuu, niin vävypojalleni soitan ja hän neuvoo sitten mitä neuvoo. Arjessa ei kuitenkaan ole sellaista jatkuvaa neuvoa ja apua. Pakkotilanteessa haetaan sitten neuvoa kaupasta tai ATK-firmasta. Kyllä se niiden käyttö vaati sitä, että tietoa pitää hakea mistä sitä löytyy.

Kyllä minä ehdottomasti tykkään teknologiasta. Olisi mukava, jos pystyisi oppimaan uusia asioita, ja jos se nyt menee eteenpäin se teknologia, niin olisi hyvä jos minäkin sitä pääsisin hyödyntämään. En enää mitään vanhanmallisia halua takaisin. Ainoa mikä ärsyttää on, jos jotain ei osaa.

Hyvän arjen kiteytys

Tärkeintä minulle olisi, että pysyisin terveenä tällä lailla kuin nytkin. Sekä että hyvästä ruoasta tarvitsisi koskaan tinkiä. Toivon että jatkossakin talouspuoli mahdollistaisi nykyisen elintason. Ihmissuhteet on kaiken A ja O, että olisi aina ystäviä ja perhe lähellä.


Palaa hakutuloksiin