Käyttäjäkokeilu – Mahdollisuus testata ratkaisun soveltuvuutta aiottuun käyttöön

06.08.20


Käyttäjäkokeilussa yritys pääsee keräämään käyttäjäkokemuksia ratkaisun käytettävyydestä, toiminnallisuudesta ja luotettavuudesta eri käyttäjäryhmillä.

Käyttäjäkokeiluissa osapuolia ovat

  • Organisaatiot: Yritykset, korkeakoulut, kaupungit, palveluasumisyksiköt
  • Ihmiset: Tuotteen kehittäjät, asiantuntijaopettajat, opiskelijat, ammattilaiset, asukkaat, asiakkaat, omaiset


Käyttäjäkokeilun hyödyt yritykselle

Palveluasuminen ja tuettu kotona asuminen ovat yrityksille kiinnostavia, mutta haasteellisia liiketoimintaympäristöjä. Käyttäjäkokeilu mahdollistaa yrityksille pääsyn loppukäyttäjiin ja aitoihin käyttöympäristöihin.

Käyttäjäkokeilu antaa suuntaa ratkaisun kehittämiselle, ts. kannattaako kehittää edelleen ja mihin suuntaan.

  • Käyttäjäkokemukseen perustuvaa tietoa käyttäjien tarpeista
  • Mahdollisuuksia päästä kehittämään tuotteita ja palveluja käyttäjälähtöisesti
  • Mahdollisuuksia päästä ketterästi testaamaan ideoita ja prototyyppejä erilaisissa ympäristöissä

Kokeilujen avulla syntyy vientikelpoisia ratkaisuja

  • Kehitettävä ratkaisu vastaa tarpeisiin ja sille on markkinat
  • Monialaisesti kehitettyjä ratkaisuja sekä liiketoimintaa ja työllisyyttä

Käyttäjäkokeilu toimii myös referenssinä yritykselle. Jos käyttäjäkokeilun perusteella käyttöympäristö kokee ratkaisun hyväksi käytettävyydeltään ja luotettavaksi, ratkaisun myynti vastaaviin käyttöympäristöihin mahdollistuu paremmin.
 

Hyödyt palveluasumisyksikölle

Palveluasumisyksiköille (julkiset ja yksityiset) syntyy käyttäjäkokeilujen myötä uusia tapoja tehdä yritysyhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin, toimintamahdollisuuksien ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Käyttäjäkokeilut antavat myös mahdollisuuden vaikuttaa. Asukkaiden ja henkilöstön rooli muuttuu tuotteiden ja palvelujen käyttäjästä/kohteesta niiden kehittäjäksi.
 

Hyödyt asukkaalle ja omaiselle

Käyttäjälähtöisesti kehitetyt tuotteet ja palvelut pyrkivät edistämään tukea asumisessa tai sen järjestämisessä tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta palveluasumisessa, kotona ja laitoshoidossa. Älykkäillä tuotteilla ja palveluilla voidaan tukea asukkaiden osallisuuden, valinnan vapauden, toimijuuden ja yhteistoimijuuden vahvistamista.

Uuden teknologian avulla voidaan lisätä asukkaiden elämänhallintaa ja helpottaa esimerkiksi yhteydenpitoa läheisiin.
Asukkaille voidaan luoda merkityksellisiä ja turvallisia tiloja, joissa he voivat vapaasti liikkua ja toimia. Kaupunkilaisten ja eri toimijoiden osallisuus kehittämisessä lisää hyvinvointia ja tuottaa osaamista.
 

Hyödyt ammattilaiselle

Osallisuus kehittämisessä tuo hoitotyön ammattilaisille osaamista ja vaihtelua työnkuvaan. Toimintatapojen uudistaminen ja prosessien tehostaminen mahdollistavat sen, että aikaa asiakkaan kohtaamiseen on paremmin.


Käyttäjäkokeilun hyödyt muille toimijoille

Hyödyt korkeakouluille

  • Tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia oppia innovointia ja yrittäjyysosaamista sekä tuottaa liiketoimintaideoita.
  • Auttaa ammattikorkeakouluja aluekehitystehtävissä; kaupunkilaisten hyvinvoinnin, yrittäjyyden ja digitalisaation edistäminen.
  • Vahvistaa yhteistyötä kaupunkien ja yritysten kanssa sekä luo uudenlaista yhteistyötä yhdistämällä eri alojen verkostoja.

Hyödyt kaupungeille

  • Syntyy älykkäitä ja kustannustehokkaita tapoja vastata kasvaviin ja yhä haasteellisempiin palveluasumisen tarpeisiin.
  • Löytyy ratkaisuja älykkään palveluasumisen kasvavaan tarpeeseen.
  • Edistää yritystoimintaa.
  • Löytyy uusia tapoja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja digitalisaation avulla.
  • Syntyy osaamista, jota voidaan hyödyntää hankintaprosesseissa.

 

Testaus- ja kokeiluympäristöt

Mahdollisia testaus-/kokeiluympäristöjä ovat digitaaliset ympäristöt, vakioidut simulaatioympäristöt ja aidot käyttöympäristöt.

Testaus digitaalisessa ympäristössä on mahdollista silloin kun ratkaisu ei ole vielä niin valmis, että aidot käyttäjät voisivat sitä kokeilla tai silloin kun testaaminen on luonteeltaan mittausdatan keräämistä.

Testaus vakioidussa simulaatioympäristössä tulee kyseeseen silloin kun ratkaisu ei ole vielä niin valmis, että aidot käyttäjät voisivat sitä kokeilla. Ennen kokeilua aidossa käyttöympäristössä voidaan ratkaisua testata korkeakoulun simulaatioympäristössä. Tällöin opiskelijat testaavat ratkaisua asiantuntijaopettajan johdolla yrityksen laatiman kokeilu-/testaussuunnitelman mukaisesti.

Testaus aidossa käyttöympäristössä aitojen käyttäjien toimesta on hyödyllistä silloin kun ratkaisu on niin valmis, että aidot käyttäjät voivat sitä turvallisesti kokeilla.

Kun testausta/käyttäjäkokeilua suunnitellaan, tulee arvioida testauksen/käyttäjäkokeilun laajuus ja työmäärä sekä testaukseen/käyttäjäkokeiluun osallistuvien henkilöiden lukumäärä ja roolit (esim. asukas tai asiakas, omainen ja ammattilainen).

Käyttäjäkokeilu aidossa käyttöympäristössä voi olla luonteeltaan esimerkiksi:

  • Lyhytaikainen (kesto joitakin päiviä) ja käyttäjäkokeiluun osallistuvien henkilöiden määrä suppea. Käyttäjäkokeilu ei vaadi paljoa etukäteisvalmistelua.
  • Pidempiaikainen (noin kuukausi) ja käyttäjäkokeiluun osallistuvien henkilöiden määrä suppea. Käyttäjäkokeilu vaatii etukäteisvalmistelua (esim. käyttäjäkokeiluun osallistuvien henkilöiden kouluttaminen).
  • Pitkäkestoinen (jopa kuukausia) ja käyttäjäkokeiluun osallistuvia henkilöitä on useita. Käyttäjäkokeilu vaatii paljon etukäteisvalmistelua (esim. käyttäjäkokeiluun osallistuvien henkilöiden kouluttaminen, kokeiluympäristön rakentaminen (sähkötyöt, tiedonsiirtoyhteydet, sensoreiden asentaminen, asiakaskohtaisten konfiguraatioiden rakentaminen, jne.).
     

Testauksen / käyttäjäkokeilun suunnittelu

Aidossa käyttöympäristössä aitojen käyttäjien toimesta tehtävä käyttäjäkokeilu vaatii eniten suunnittelua ja sopimista. Suunnittelun muistilistana toimivat nämä kysymykset:

  • Mikä on testauksen/käyttäjäkokeilun tavoite, kesto ja aikataulu?
  • Minkälaisia asiakkaita testaajiksi tarvitaan?
  • Minkälaisia omaisia testaajiksi tarvitaan?
  • Minkälaisia ammattilaisia testaajiksi tarvitaan?
  • Kuka rekrytoi asiakkaat, omaiset ja/tai ammattilaiset?
  • Tarvitaanko ohjeistusta asiakkaille, omaisille ja/tai ammattilaisille? Missä muodossa ohjeet tulee olla erilaisille testaajille (kuvat, sanalliset ohjeet, videot tai demonstraatiot)?
  • Tarvitaanko koulutusta? Kuka koulutuksen järjestää (asiakkaalle, omaiselle ja/tai ammattilaiselle) ja missä ja milloin?
  • Mitä etukäteisvalmisteluja testaus/käyttäjäkokeilu edellyttää testiympäristön osalta?
  • Mitä välineistöä ja laitteistoa tarvitaan? Käyttäjien omat laitteet?
  • Mitä laitteille tapahtuu testauksen /käyttäjäkokeilun jälkeen?
  • Miten käyttäjäpalaute kerätään?
  • Mitä tietoa käyttäjistä kerätään? Miten tiedot säilytetään? Miten tiedot hävitetään?
  • Miten varmistetaan, että testaus/käyttäjäkokeilu tulee tehtyä ja palaute kerättyä?
  • Mitä tehdään, kun testaus/käyttäjäkokeilu päättyy?
  • Vastuut ja vastuuhenkilöt; kuka vastaa mistäkin testaukseen/käyttäjäkokeiluun liittyvästä tehtävästä?
  • Eettiset kysymykset
  • Testauksen/käyttäjäkokeilun edellyttämät luvat ja viranomaisvaatimukset
  • Asiakkaan tiedottaminen ja suostumus tarvittaessa
     

Testauksen/käyttäjäkokeilun yksityiskohdat suunnitellaan ja sovitaan aina kehittämissuunnitelmassa ja yritysyhteistyösopimuksessa. Myös testauspalvelun hinnasta sovitaan.
 

Writers

Kirsi Jokinen, hankevastaava, Oamk
Eliisa Niilekselä, hankeasiantuntija (toimintaterapia), Oamk
Päivi Meriläinen, palveluesimies, Oulun kaupunki